En aio natkuttaa enempää yleisurheilusta, pelko pois. Kirjaan ensin sellaisen huomion, että on se vaan kumma, kuinka helposti sitä saa paikkansa kipeäksi.
Olin nimittäin eilen todella pitkästä aikaa oikein nappikset jalassa pelaamass futista. Oli kivaa - itseasiassa ihan ruton hauskaa. Jalat ja selkä(!) kipeytyivät siitä huolimatta, että olen viimeiset pari viikkoa liikkunut ihan aktiivisesti.
Toinen huomio on se, että urheilussa, jossa missä, kuolleeksikin julistettu kansallisvalito elää ja voi hyvin. Urheilijat edustavat kotimaataan ja kansallisveisut vetäistään lipunnoistoineen. Ihmiset ovat - urheilufanaatikkoja lukuunottamatta - kiinnostuneita lähinnä oman maansa kilpailijoiden suorituksista. Eläköön nationalismi?
Tuskin noista kansallisista piirteistä eroonkaan pääsee. Eikä se toisaalta ole toivottavaakaan, sillä ei kai oman maan urheilijoiden kannattamisessa ole mitään sen kummallisempaa kuin oman joukkueen kannattamisessa. Sitten tulee ongelmia, kun kannattaminen muuttuu negatiiviseksi eli aletaan häiriköimään muita - niin kansallis -kuin joukkuekannatuksessakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti