Helsingissä alkavat sitten yleisurheilumittelöt. En usko hetkeäkään, että yksikään - no, ehkä joku väsynyt heittolaji - voittaja, ei ole käyttänyt kiellettyjä mömmöjä. Kaikenmaailman antidoping ihmiset yrittävät antaa sen kuvan, että he pärjäävät tässä hommassa, mutta ei siitä nykyisillä eväillä mitään tule.
Yleisurheilu ei kuulu suosikkeihin, katson jos sattuu tulemaan, juuri sopivasti jotain joka jostain syystä kiinnoistaisi. Ja hei oikeesti, kuka jaksaa katsoa - ainakaan televisioista - pitkän matkan juoksuja?
2 kommenttia:
Kuka??? Kysyt kuka. Olen syvästi ja ikuisesti loukkaantunut. Pitkän matkan juoksu on parasta viihdettä mitä on. Se sisältää kaiken sen draaman mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. Intoa, uupuneisuutta, voiton riemua, häviämisen tuskaa, juomista, pissihädän pidättämistä, vierestä seuraavien uuvattien avutommia neuvoja.
Sitäpaitsi säännöt ovat helpot. Media hehkuttaa jotain suunatonta Eurooppalaista juoksulupausta, sitten tulee kista, juostaan muutamakymmenen kilometri, ja Afrikkalainen voittaa.
Niin, kyllä minä ymmärrä että sinä pidät pitkän matkan juoksemisesta, katsominen on toinen juttu.
Se on aina sitä samaa: tömps, tömps, tömps, kierros juostu, tömps, tömps, tömps kierros juostu... Viimeinen neljäsataametriä onkin sitten jo ihan mielenkiintoinen.
En minä talvellakaan jaksa katsoa pitkiä hiihtomatkoja tms.
Lähetä kommentti