keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Tuojasta viejäksi

Ilmastapolitiikka ja ilmastonmuutoksen vastustaminen (tai lähinnä siitä keskusteleminen) näyttävät vievän kaiken tilan esimerkiksi energiapolitiikkaa koskien. Eki onnistui bensakorttiheitoillaan vähän raivaamaan tilaa. Kaikilla autoilijoillahan on tosiasiallisesti säännöstelykortit autoissaan (se ruudukko rekisteriotteen takapuolella), joten eikun arvoja määrittämään :)

On sääli, että energiasta keskusteleminen alistetaan tai se jää ilmastokeskutelun alle. En yritä ala-arvottaa jälkimmäistä, mutta energia sattuu muutenkin olemaan iso - suorastaan kohtalokas - kysymys. Tai harvinaisissa muissa tapauksissa tyydytään puhumaan kokonaisvaltaisista energiaratkaiuista tai muuta puuta heinää.

Energiapolitiikalle pitää asettaa selvä tavoite: Suomen tulee muuttua energian tuojamaasta sen vientiä harjoittavaksi maaksi. Toiseksi, tämän pitää tapahtua mahdollisimman ympäristö/luonto/ilmastoystävällisellä tavalla.

Miksi? Koska nykyisenkaltainen yhteiskuntajärjestys vaatii talouskasvua - ja pidän sekä talouskasvua, että karkeasti ottaen nykyisenkaltaista järjestystä jos en hyvinä niin vähintäänkin kelvollisina asioina. Talouskasvu vaatii energiaa, lisääntyvissä määrin. Puheet energiankulutuksen vähentämiestä ovat haihattelua, sähköintensiivinen yhteiskunta tulee leviämään entistä laajemmalle. Entistä vähemmän kuluttavia sähkölaitteita tulee olemaan entistä enemmän. Ja talouskasvu, sekä energian kulutuksen kasvu ovat mahdollisia tuhoamatta lopullisesti tätä rakasta palloamme.

Ja vientiä siksi, että energiaan ei tehdä riittävästi investointeja tällä hetkellä. Maa, joka voi viedä energiaa, tulee kasvattamaan kansallista varallisuuttaan ja pärjäämään kilpailussa.

Miten se muutos tapahtuu? Isoja investointeja, lähitulevaisuudessa vähintään kahden uuden ydinreaktorin rakentaminen, tuulivoimakapasiteetiin moninkertaistaminen, hiilivoiman alasajo, hakkeen keräyksen ja hyödyntämisen tehostaminen, jätevoimaloiden voimakas rakentaminen. Isot panostukset energiantutkimukseen, fuusiovoiman kehittely. Noin karkeilla linjoilla näin. Ja ydinvoimaa ei ole ollenkaan pakko rakentaa, jos energiaa pystytään jollakin konstilla tuottamaan tarpeeksi lisää muutenkin, ei se ole mikään itseisarvo sekään - sattuu vain olemaan ilmaston kannalta kohtuullinen vaihtoehto.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pointtia on. -koobra

Anonyymi kirjoitti...

Mainiota tekstiä!

-Juhana Harju, ilmasto-amatööri