Palkankorotukset ja se kuuluisa 500. Tuolla 500 euron korotuksella kokoomuksen (hallituksen) kiusaaminen on pikkaisen ala-arvoista, ottaen huomioon millaisesta kysymyksestä legenda sai alkunsa.
Sopimusneuvotteluiden jälkeen syksyllä tulee olemaan paljon pettyneitä ihmisiä. Isoja korotuksia ei tullutkaan matalapalkka-aloille, eikä sinne paljon puhutulle hoitosektorille. Vaikka aina pitää olla uskoa ja tässä maassa on enemmän kuin paljon aloja, joille ansion mukaan tulisi maksaa työstä reilusti enemmän, niin en tiedä mitä ne temput ovat, joilla korotukset mahdollistettaisiin.
Jos hallitus yrittää vierittää syyn työmarkkinajärjestöjen niskaan korotuksien pienuudesta, se on väärässä. Hallituksella on nyt ohjelmansa mukaan asiassa poliittinen tahto. Ja koska se on kerran haluton määrittelemään julkisesti rahasummaa, jonka se korotuksiin voisi käyttää, järjestöt ratkaisevat asian itse. Lopputulos on tuskin iso, työmarkkinalaitos ei oikein voi lähteä revittelemään pelkällä tahdolla, kun rahaa ei ole luvattu.
Hallitus ei tietenkään voi eikä se saa päättää korotusten suuruutta. Mutta se voi antaa suunnan, johon sen mielestä pitää pyrkiä - ja vinkata, että rahaa tähän tarkoitukseen on varattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti