Odotan suurella mielenkiinnolla syksyä, jolloin päästään näkemään miten tasa-arvo tupo tehdään. Siis sillä edellytyksellä, että kokoomus pääsee hallitukseen ja asia sitä siellä vielä kiinnostaa. Ensin mainittua ei tarvitse epäillä yhtä paljon kuin jälkimmäistä.
Tasa-arvo tupossa on ensinnä sisäinen ristiriita. Tupoilu perustuu yleiskorotuksiin, karkeasti ottaen. Siihen on sisältynyt usein matalapalkka tai tasa-arvoeriä, mutta nämä on jaettu aloille aika tasaisesti. Sellainen tupo, jossa yhdelle työntekijäryhmälle jaetaan suuremmat korotukset ja muille tasaisesti, on vielä näkemättä. Ehkä siksi, että se sotii vähän koko ajatusta vastaan.
Toiseksi, kokoomus puhui kokoajan "koulutetusta hoitohenkilökunnasta". Tämä tarkoittanee siis sairaanhoitajia, vai? Ainakin näin kokoomuslaisen käyttämänä tuon kielenkäytön tulkitsen, vaikka toki lähihoitajat ovat myös koulutettuja, kuten myös siivoojat ja muu henkilökunta. Suurimmassa palkkakuopassa ovat lähihoitajat, eivät sairaanhoitajat. Vaikka jälkimmäistenkään palkka-asiat eivät ole kunnossa. Minulle ei vielä ole selvinnyt, mille ryhmälle, vai tasaisesti kaikille, tasokorotukset aiotaan ohjata.
Kolmanneksi on sellainen pieni vaikeus, että rajallisen käsitykseni mukaan, hoitajat ovat työnvaativuuteen perustuvassa palkkauksessa. Silloin on lähes mahdotonta ohjata korotuksia yhdelle ryhmälle, koska se käytännössä tarkoittaisi, että ryhmän kohdalta pitäisi todeta, että tepäs olettekin nyt vaativuusluokkaa paria ylempänä kuin aiemmin. Palkkojen nostaminen siis vaatii, koko vaativuusluokkataulukon korotusta, jolloin tarvittavat rahamäärät ovat vähän toista luokkaa kuin mistä nyt on puhuttu.
Toki voisi olla mahdollista muuttaa palkkausjärjestelmää tai sen perusteita, jolloin homma vähän helpottuisi korotusten ohjaamisen kannalta. Mutta sopimusten tekemisen kannalta, asia ei ainakaan helpommaksi muuttuisi.
Että odottellaan mielenkiinnolla, miten tämä toteutetaan. Toki kokoomus ansaitsee pisteet retorisesti loistavasta innovaatiostaan, käytäntö jää näytettäväksi.
6 kommenttia:
Vaalikampanjassa Kokoomuksen sanoma naisille tuntui purevan ja onnittelut heille siitä. Käytännön työmarkkinaelämässä heidän puheillaan ei juuri ole edellytyksiä realisoitua.
Eipä sekään varmaan heitä suuremmin tule haittaamaan, koska syyllinen "tasa-arvotupon" kaatumiselle on jo heillä olemassa. SAK - kuinkas muutenkaan.
Vai olisiko niin että tasa-arvotupo on menetelmänä kelvoton siksi, koska se on Kokoomuksen tekemä?
Kokoomus ei kuitenkaan ole lanseerannut termiä eikä ole edes ensimmäinen joka tasa-arvotuposta puhuu. Katsokaapas linkkiä, siinä puhuu mies jonka arvosteluun ei veljeksillä taida olla halua saati munaa:
http://www.mtv3.fi/uutiset/nettivieras.shtml/103589?ihalainen
Tasa-arvotupo ei menetelmänä tai ajatuksena ole kelvoton, keksijästä riippumatta. Lisää pisteitä kokoomukselle, jos ovat sen tuosta Ihalaisen pätkästä napanneet.
Tosin jos arvon "joopa joo" on lukenut tuon Ihalaisen nettikolumnin, niin siinä esitetty malli on erilainen kuin kokoomuksella. Siinä ei nosteta yhteä työntekijäryhmää erikseen esiin, vaan nimenomaan varoitetaan tästä. Puhutaan sektoreista ja aloista.
Sitäpaitsi kokoomuksen mallinkin tavoitteet ovat ainakin oikeansuuntaisia, tosin kohdentamisen kohdalla olen ehkä vähän erimielinen, kuten tuossa merkinässä esitin.
Veetuilun sijasta "joopa joo" voisi kertoa, että miten ne ohitetaan, koska minun ymmärtämykseni ei riitä.
Jos on munaa, on hyvä olla haluakin. Muuten tulee vaikeuksia parisuhteessa.
joopajoo viittasi Ihalaisen nettikolumniin. Minäkään en hänen kirjoituksensa ja Kataisen puheiden välillä löydä oikein muuta yhtäläisyyttä kuin nimikkeen. Kokoomus tulee syyttämään SAK:ta siitä jos julkisen sektorin keskipalkkaiset eivät saa suhteessa suurempia korotuksia kuin julkisen ja yksityisen sektorin pienipalkkaiset.
Petteri: "Veetuilun sijasta "joopa joo" voisi kertoa, että miten ne ohitetaan, koska minun ymmärtämykseni ei riitä."
Juu voin kertoa näkemykseni ongelma-asiasta (ei ainoa ongelma toki, mutta aika iso ongelma, jonka minä näen).
Sitä ennen kuitenkin tämä: luin Ihalaisen kirjoituksen ja sekin kuulosti samanlaiselta poliittiselta jargonilta kuin Kokoomuksenkin: mitään konkreettista suoraa ratkaisua ei edes yritetty esittää, kenties tavoitteena onkin se, että kuulija saa itse ratkaista millaista "tasa-arvo-tupoa" kertoja tarkoittaa. Jos kuulijan mielestä jonkinlaiseen tasa-arvotupoon olisi syytä, hän kenties kuvittelee että tämänkaltaisen takana on toisaalta Ihalainen vuonna 2002 ja toisaalta Kokoomus nyt. Mitään rehellistä tai ainakaan selkeää ei Ihalainen eikä Kokoomus minun havaintojen mukaan ole sanonut. Pyyhkeitä molemmille ja sikäli Kokoomus-kritiikkinne on mielestäni oikeutettua, mutta se kritiikki tuntuu aina olevan kovin yksipuolista ja yhteen suuntaan kohdistettua... Eipä voida ainakaan puhua mistään "analyysistä".
Ja sitten aiheeseen josta Petteri kysyit. Varmasti aihepiirin ympärillä on moniakin erillisiä ja toisitaan riippumattomia asioita, joita tulisi ratkoa, koskapa ne on epäkohtia ja ristiriidassa oikeuskäsityksen kanssa (siis jos on). Kerron yhden, jota minä itse olen ajatellut eniten.
Jos vertaamme insinöörin ja sairaanhoitajan koulutuksen sekä työn vaativuutta, niin tuskin on aivan väärässä, jos sanoo että ne ovat keskimäärin suunilleen yhtä vaativia aloja. Itse olen insinööri, mulla on alan työkokemusta niin, että en ole vielä edes työurani puolivälissä, mutten mikään aloittelijakaan sentään ole. Olen menestynyt kai "keskimääräisesti", olen alallani jotakuinkin keskituloinen, en mikään optioihminen tms. Tiedän, että sekä lähtöpalkkani että palkkakehitykseni on huomattavasti parempi kuin sairaanhoitajan. Nykyinen palkkani on jotakuinkin sama kuin on suuren lukion rehtorin loppupalkka.
Tällainen palkkaeroavaisuus lienee selvää jotakuinkin kaikille suomalaisille aikuisille ihmisille, eikö vain? Kyseesssä on epäkohta, ainakin minusta. Suurin syy tällaiseen lienee se että julkisen sektorin palkat eivät ole samalla tasolla kuin yksityisen. Mitenkä epäkohta pitäisi korjata?
Meillähän on ay-liikkeet jotka pohtivat juuri tällaisia palkka-ero-epäkohtia, mutta kuvailemani ongelma on sellainen, ettei se edes kiinnosta ketään ay-liikettä. Ay-liikkeitä ei kiinnosta harmonisoida täysin erityyppisten alojen palkkoja keskenään. Kukin ay-liike toimii vain jäsenistönsä puolesta eikä yksikään huolestu siitä jos omien jäsenien edut ovat suhteessa paremmat kuin muiden. Sen sijaan, kyseinen liike haluaa LISÄÄ etuja jäsenilleen, vaikka tilanne olisi jo nyt hyvä. Muutenhan liikkeellä ei ole edes merkitystä.
Ainoa ratkaisu yrittää korjata tällaista ongelmaa lienee joku "tasa-arvotupo". En kuitenkaan sano sitä että Kokoomuksen kaavailema olisi sitä korjaamassa saati että juuri tuo olisi Kokoomuksen tavoitteena.
Hmmmm... saatoin viedä keskustelua vääräänkin suuntaan, mutta tuo siis vastauksena Petterin kysymykseen.
pete mustakallio: "Kokoomus tulee syyttämään SAK:ta siitä jos julkisen sektorin keskipalkkaiset eivät saa suhteessa suurempia korotuksia kuin julkisen ja yksityisen sektorin pienipalkkaiset."
Siis todella naiivi ja yksipuolinen toteamus, ollakseen aikuisen politiikkaa ja aikaamme seuraavan ihmisen sanoma asia. Lueskelin vasta yhden ay-pomon haastattelua (ei ole linkkiä, lehdestä luin ja nimikin unohtui: olisiko Mikko Mäkelä tai jotakin sinnepäin, nopea googletus toi tulokseksi tietoja tämän nimisestä jääkiekkoilijasta). Haastattelussa tämä ay-pomo sanoi jokseenkin suoraan että Kokoomus-Keskusta-hallituksella ei tule olemaan helppoa ajaessaan kaavailemaansa politiikkaa (jota se siis tekee kansan valtuuttamana!!). Jos vaikkapa Kokoomus tuleekin syyttämään ay-liikettä ja SAK:ta, on aivan yhtä lailla selvää, ettei SAK tule päästämään helpolla hallitusta, jossa ei ole sen ikioma tottelijapuolue SDP.
SAK:lla on valtaa jäsenistönsä kautta mutta jäsennyys ay-liikkeessä ei saisi olla ääni SDP:lle, jota se käytännössä ikävä kyllä on. Työntekijällä on kaksi vaihtoehtoa, joko järjestäytyä taikka ei. Jos työntekijä haluaa että ammattijärjestö toimii hänen puolestaan, hänellä ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin "äänestää SDP:tä". Vai?
Suomen Kuvalehdessä oli kirjotus, jossa sanottiin että Kokoomuksen ja Keskustan ei ole edes mahdollista kirjoittaa niin ympäripyöreää hallitusohjelmaa etteikö SAK siitä johonkin tarttuisi ja voisi puhua vähintäänkin "pienimuotoisesta sodanjulistuksesta".
Kyllä tuo kuvaamasi ongelma kiinnostaa ay-liikettä. Meillä on olemassa palkkaohjelma, jolla yksityisen ja julkisen sektorin eroja on pyritty tasaamaan. Kovin pitkällehän ei ole menty, mutta on jo esitetty vaatimuksia, että seuraavalla sopimuskierroksella asiassa pitää päästä eteenpäin.
Toisaalta täytyy muistaa, että yksityisen sektorin saamat palkankorotukset eivät ole mitenkään pois julkiselta. Sillä että yksityisellä puolella tehtäisiin pienemmät korotukset, ei saataisi isompia korotuksia aikaan julkisella puolella.
Pikemminkin niin, että isot palkankorotukset yksityisellä puolella lisäävät verotuloja. Ja näin periaatteessa antavat ainakin mahdollisuuden käyttää enemmän verovaroja myös palkoihin.
Siinä "joopa joo" on oikeassa, että näihin asioihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Lähetä kommentti