Tänään ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä on hyvien lyhyen pätkän eduskunnassa nyt tehneen Jörn Donnerin teksti ajastaan eduskunnassa. Kannattaa lukea, tarkkaan – ja myös rivien välit. Vaikka Jörkan poliittisuutta ja politiikan tekoa sopii välillä epäillä, miehen poliittinen kantahan on lähinnä Donner, tai kulttuuri – sarkasmilisällä.
Hauska sivuhuomaus on muuten se, että se pienoinen kohu, joka syntyi RKP:n vaatimuksesta Donnerille, tämän tullessa kansanedustajaksi, kuittaantui olemattomiin. Eli siis se, että JD:n olisi pitänyt jättää SDP:n jäsenyys. Svenskit eivät asiaa tarkistaneet ja JD ei tehnyt itse asialle mitään… Loistavaa.
Ja se paljastus. JD kertoo yhden maalaisliiton pääsutkeista, Risto Volasen, laukaisseen eräässä tilaisuudessa: ”Ilman Jäätteenmäkeä Suomi olisi tänään Irakissa ja sotilasliitossa”. Ei luulisi valtiosihteeri Volasta hymyilyttävän, kun JD:llä riittää kantti kertoa tuo julkisuuteen… Eikä pitäisi muita maalaisliittolaisiakaan hymyillä. Me taas, jotka uskomme vakaasti vanhaan suomalaiseen kansanviisauteen, joka kertoo ko. puolueesta ja pettämisestä, voimme vetää ainakin toista suupieltä ylöspäin.
Tarkat havainnot kertovat eduskunnasta, sen arjesta, ikääntymisestä niin Arkadianmäen graniittikalterien takana kuin samalla yhteiskunnassakin ja edustajanjantyön luonteesta. Donner on täsmälleen oikeassa yleistäessään, että eduskunta on täynnä pilalle hemmoteltuja prinssejä ja prinsessoja, kuten myös kutsuessaan taloa Laitokseksi.
Edustajien palvelut on oltava hyvällä tolalla ja riittävät edustajantoimeen keskittymiseen. Ne menevät nyt kuitenkin osin yli, koska laitostuminen tapahtuu liian helposti. Se on yksi, ei välttämättä suurin, syy siihen, miksi osa kansanedustajista todella on todellisuudesta vieraantuneita.
2 kommenttia:
Nuolesi osuvat kyllä ihan hyvin, mutta hei..: kyllä Donner on kokonaisuutena ollut meidän järkevämpiä poliitikkojamme.
Ei millään pahalla, mutta politiikassa tulisi olla kyse sellaisesta keskustelusta, jossa vastapuolta ei demonisoida tai solvata. SAK:n maino ei ollut mitenkään väärässä, se oli vain väärässä paikassa.
Meillä on viimeinen vaaliviikko, joten loanheitto vain kiihtyy. Minun ja muiden blogaajien muisti kestää kuitenkin erittäin hyvin myös vaalien yli. Positiivista julkisuutta saavat rehelliset ehdokkaat, negatiivista epärehelliset.
Mikä on Petteri Oksan kanta esimerkiksi (1) energian säästöön (2) Syöttötariffeihin, ja (3) päästökauppaan.
Olen prikulleen samaa mieltä tuosta loanheittämisen kiihtymisestä. Ei hyvä, näissä vaaleissa ei tuohon demonisoimattomaan keskusteluun ole ainakaan vielä päästy. Eli tuskin viimeisen viikon aikana päästäänkään.
Onpa mukavaa, että joku on kiinnostunut minun kannoistani johonkin. Minähän en ole ehdolla yhtään mihinkään.
Energiansäästöä pitää toteuttaa matalaenergiarakentamisen ja muiden vastaavien rakenteellisten ratkaisujen kautta. Uskon silti vakaasti, että energian ja sähkön tarve tulee edelleen kasvamaan, elämme energiaintensiivisessä yhteiskunnassa. Enkä pidä sitä pahana, siitä seuraavat ongelmat vain pitää ratkaista.
En ole ihan varma syöttötariffeista, aiheuttavatko ne turhan voittoautomaatin markkiniolle. Voivat olla tehokaskin ratkaisu.
Kannatan päästökauppaa.
Lähetä kommentti