Oli synkkä ja myrskyinen yö. Blogin hiljaisuuden katkaisi vain väsynyt sadun narina.
Kerran, kauan sitten, oli kaukaisessa - hyvin pienessä ja hyvin pohjoisessa - maassa klaanipäällikkö Vanha Matti. Hän ei oikeastaan ollut kovin vanha, eikä kovin Mattikaan. Kukaan ei vain ollut keksinyt hänelle mitään sen parempaa nimitystä. Klaanipäälliköksikin hän pääsi ikäänkuin sattumalta, kun edellinen klaanijohtaja lähti Ryssänkaalien maalle nauttimaan Ryssänkaalista ja muista kaukaisiin toimiin kuuluvista hyvistä eduista. Ai niin, edellinen ei lähtenyt ihan täysin omasta halustaan; hänella oli pyytämättä ja yllätyksenä käynyt flaksi.
Klaanipäällikkö Vanha Matti oli kerran matkoilla Suurten ja Mahtavien heimon parissa. Siellä hän tapasi johtajan nimeltä Portit, joka julisti ilosanomaa siitä, kuinka Ikkunat ovat erittäin hieno keksintö. Kuulostaan kummalliselta, mutta tässä tapauksessa se ei ole sadunkertojan vika. Ei kaikkia tositapahtumia nyt vaan voi muuttaa fiktiivisesti.
Koska Vanha Matin pieni ja pohjoinen heimo oli kovin edistynyt tekniikassa, lahjoitti johtaja Portit hänen heimolleen hienon lahjan. Erityisesti pikkuneandertaalien koulimiseen, hyvä tulevaisuudelle, yuuuu knov. Ja kyllä pari päivää hakattiinkin kiveen viestejä kaiken tämän erinomaisuudesta.
Mutta sitten koulukivillä tämä kaikki kätkettiin sydämiin ja sitä tutkiskeltiin. Ja kas huomattiin, että juu hieno lahja, mutta sen jälkeen graniitista gneissiin päivittämisen pitäisi tapahtua vain ja ainoastaan johtaja Portit masinoiman Ikkunat organisaation kautta. Eli ei niin kiva ja hyvä juttu ollenkaan.
Ja kas, Vanha Matin henkinen oppipoika, Alkueläimen Mikael, oli aikaisemmin töissä Ikkunat organisaation klaaninvanhimpien voiteluvastaavana. Tiedättehän siinä hommassa, missä käytettyä sokerihiivalientä kuluu. Ja kas toiseen kertaan, Vanha Matin valtaannousun takana oleva salaseura: Maanviljeliäin Tukiaiskilta (sivumennen sanoen, ei niin kovin hyvä porukka nimien keksimisessä) oli kovassa rahapulassa, koska uusi kakkospomo - Kova K - oli vähän innostunut yhteisten pikkukivivarantojen kanssa.
Ja eihän toki tällä täysin sattumanvaraisella Ikkunat yhteisön ah niin avuliaalla ja vilpittömällä lahjalla ollut mitään tekemistä minkään muun yhteisön kassa. Ei sellaista tapahdu edes saduissa.
---
Jatkunee normaaleissa merkeissä.
2 kommenttia:
Hei! Ironiasi kyllä osuu kohteeseen, mutta mitä luulet, olisiko (vastaavan ikäinen, vastaavasti koulutettu) demaripääministeri hoitanut asian paremmin? Oma näkemykseni on, että informaatiyhteiskuntaan liittyvät kysymykset vain menevät yli siltä sukupolvelta, jota Osku kirjassaan kritisoi. Minulla ei siis ole tällaisissa jutuissa yhtään enempää luottamusta demareihin kuin muihinkaan. Se on vähän sääli, mutta teidän demarien pitäisi pystyä hallitukselle piruilun lisäksi myös vaihtoehtojen esittämiseen. Tämä kritiikkini ei nyt ole mitenkään totaalista. Ihan perstuntumalta näyttää, että Helsingissä olette lähteneet juuri tälle rakentavalle linjalle. Mutta täällä pimeällä Pirkanmaalla en ole ainakaan lehdistöstä bongannut mitään aloitteellisuutta.
Tere. Ei en valitetttavasti usko, että demaripääministeri avustajineen olisi pärjännyt tässä kovin paljon paremmin. Ei riitä tieto, ei osaaminen (eikä ko. sukupolvella edes oikein halu).
Ja oikeassa olit muutenkin. Eilen tuli oltua piruilupäällä - minkä näytitkin hyvin ymmärtävän ;)
Lähetä kommentti