Suojelun kirot

Helsingin Pihlajamäki suojellaan ensimmäisenä 1960-luvun lähiönä. Ihan kiva. Siis, että uudempaakin ympäristöä, rakennettua ja rakentamatonta suojellaan.

Niin kivaa ei ole se, että suojelu hankaloittaa ihmisten elämään. Tämähän tarkoittaa, että Pihliksen vanhoihin "torneihin" ei saa rakentaa hissejä. Ne kun eivät mahdu sisään rakennuksiin, vaan pitäisi tehdä ulkoseinälle pullistumiksi. Onko suojelu niin tärkeää, että nykyaikaisia asumisen helpottamisen välineitä ei voi käyttä? Minusta ei.

Suojelulinja menee muutoinkin liian pitkälle. Tällä menolla suojellaan kaupunki hengiltä. Tästä aiheesta olen maininnut aiemmin esimerkiksi Makkaratalon ja Stora Enson yhteydessä.

Suojelulla on paikkansa, mutta sillä ei saa pilata mahdollisuuksia elämän laadun parantamiseen ja järjen käyttöön.

Maalaisliittoa lainaten

Hallituksen ja eduskunnan piiristä on viime kuukausina kuulunut vahvoja epäilyjä siitä, että maalaisliitto/kepu on lyönyt jarrut päälle kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa. On siitä saatu kohtuullisen selväsanaisia viestejä, myös kepujohdosta. Onpa maalaisliiton suunnalta väläytelty jopa päätösten siirtämistä seuraavalle hallitukselle.

Tuossahan olisi kyse vaalien alla raskaaksi käyvän vastuun siirtämisestä seuraavalle vetoporukalle. Uudistus on maalaisliitolle raskas, heillä ei valtapoliittisesti ole kuin hävittävää.

Lainataanpas vähän vanhaa suosikkiani, totuuden Kemijokea, Maalaisliiton verkkolehti Apilaa:
"...Keskustalle ihmiset ovat tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta. Tästä periaatteesta puolue ei tingi – toisin kuin esimerkiksi Sdp ja Kokoomus, joita ei kauniista puheista huolimatta tunnu juurikaan kiinnostavan kasvukeskusten ulkopuolinen Suomi."

Suojalauseke. Me ihan oikeesti puolustetaan syrjäkyliä edelleen. Syyttävä sormi kohti muita isoja puolueita, että ne ajattelevat vain kansan enemmistön etua, toisin kuin me. Maalaisliitto näyttää edelleen uskovan, että Suomi voi pysä sillä tavoin kokonaan asuttuna, kuin nyt. Me muut tiedämme ettei se voi. Kasvukeskuksista ei riitä rahaa perunasäkeillä kannettavaksi niin, että kaikki syrjäkylät tekohengitettäisiin eläviksi.

"Kunta- ja palvelurakenneuudistus on historiallinen. On erinomaisen tärkeää, että sitä valmistellaan juuri Keskustan johdolla. Puolue on satavuotisen historiansa aikana ollut turvallinen uudistaja ja on sitä edelleen. Keskusta kantaa vastuunsa jälleen kerran. "

Historiallinen, vai historiaa? Olisi kiva tietää, että mistä puolue kantaa vastuunsa, uudistuksen koko valtakunnan eduksi koituvasta läpiviemisestä vai kannattajiensa etujen turvaamisesta. Turvallinen uudistajahan tarkoittaa tuossa, että ei uudisteta liikaa. Uudistetaan silleen ihan vähän vaan ettei kenestäkään vahingossa tunnu pahalta. Siitä huolimatta, että uudistuksen tarve on enemmän kuin selkeä.

Lainarahalla saa ja...

HS:n kaupunkiblogissa, josta on tullut kunnallispolitiikan pelikenttä, väännetään taas/edelleen keskustatunnelista

Keskustatunnelista ei sen enempää. Se on mahdollinen ja oikein toteutettuna järkevä liikenneinvestointi. Piste.

Kommenteissa on mielenkiintoinen vihriän valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon kommentti:
"Mitä tulee tunnelin kustannuksiin, tunnelin kannattajat eivät ole toistaiseksi kyenneet ratkaisemaan sen rahoitusta millään tavalla. 350 miljoonaa on paljon. Se on väistämättä pois myös peruspalveluista. Maija Anttilan mukaan tosin tunneli voitaisiin rahoittaa lainarahalla. Itse ottaisin lainarahaa mieluummin vaikkapa vanhus- ja muiden sosiaalipalveluiden asianmukaista hoitamista varten. "

Niin. On aika yleistä, että millään kunnalle ei ole ylimääräistä 350 miljoonaa mihinkään yksittäiseen investointiin sijoitettavaksi. Ja vaikka olisikin, ei siltikään välttämättä olisi järkevää rahoittaa investointia omalla rahalla. Investoinnit tavataan, niin liike- kuin kunnalliselämässäkin, rahoittaa lainarahalla. Miten sitten on ratkaisematta se, miten rahoitus hoidetaan - ei ole vielä keksitty miltä rahoitustaholta lainaa haetaan? Ja miten niin se on pois peruspalveluista. Äly taitaa sittenkin olla rajallinen luonnonvara.

Peruspalveluiden rahoittaminen ei yksinkertaisesti ole vertailukohta - investointi ja juoksevat kulut eivät ole samalla viivalla. Jos vihreissä sellainen talouspoliittinen (ei-)ajattelu on yleisempääkin, että lainarahalla kannattaa rahoittaa juoksevia kuluja, niin pelottaa.

Tottakai, jos jokavuosi kuluisi tuo summa tunneliin, niin silloin minäkin kannattaisi rahan satsaamista kohdettuihin palveluparannuksiin/korjauksiin. Mutta näinhän ei ole. Investointi maksetaan kerran ja kuoletetaan sitten pois lukuunottammatta ylläpitokuluja, joita tulee kaikesta toiminnasta muutoinkin.

Lainarahalla saa ja erikseen pitää miettiä, mikä on järkevää.

Tasaveroa pukkaa taas

Tasavero keskutelu tulee taas! Tällä kertaa kaikkien työnantajien sankari(tar) Eva iskee raportin pöytään, jonka esityksiä se ei kuitenkaan kannata, vaan omien sanojensa mukaan vain herättelee keskustelua ;)

Tasaverosta olen edelleen samaa mieltä kuin aiemminkin molemmissa postauksíssani. Se nyt ei vaan käy.

Mielenkiinoista tämän vakautta ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta vähättelevän raportin kohdalla onkin keskustelun jatkumisen lisäksi käytetyt perustelut. Mistä pirusta Eeva löytääkin tuollaisia kiiluvasilmäisiä tutkijamiehiä, jotka ihan tosissaan selittävät, että mallista hyötyvät kaikki, eikä se millään tavalla vaaranna suomalaista hyvinvointipolitiikkaa, kun kerran julkisen sektoriin kokoon ei puututa. Ikään kuin tutkija ei olisi ikinä kuullut siitä, että tulojen tasaus on myös osa hyvinvointipolitiikka - tai ehkä kyse on ymmärryksestä.

Mielenkiintoista on myös se, että tutkija itse sanoo, että puoluepolitiikka tähän ei kannata sotkea. Esitykset ovat niin hyviä, että politiikka ei kuulu tähän. Suurin piirtein näin hän radiossa sanoi. Samaan aikaan raportin otsikossakin jo puhutaan oikeudenmukaisuudesta, joka on mitä suuremmissa määrin ideologinen kysymys ja sitä kautta puoluepolitiikkaa. Ja, rakas tutkija, ekonomisti Nyberg, jotkut meistä pitävät tulonjakopolitiikkaa edelleen politiikkana - jopa erittäin tärkeänä ja keskeisenä osana suomalaista hyvinvointipolitiikkaa.

Don't cry, Argentina

Argentiinan presidentti on nyt julkisesti vedonnut Suomen hallitukseen kiistassa Botnian sellutehtaasta.

Tämä vertautuu tietyssä mielessä Muhammed pilakuvakiistaan. Maa, jossa on toisenlainen poliittinen kulttuuri ja perinne, huutaa toisen maan hallintoa apuun asiassa, johon tällä ei ole mitään toimivaltaa. Ei Suomen hallituksella ole mitään valtaa sanoa Botnialle, että keskeyttäkää rakennustyöt. Ei meillä puututa yritysten toimintaan sillä tavoin.

Vertaus menee kuitenkin pidemmällekin. Samalla tavoin kuin Tanskan hallitus ei olisi menettänyt yhtää mitään sanoessaan, että se on pahoillaan, ei Suomen hallituksellakaan olisi mitään menetettävää sanoessaan, että se suosittelee aikalisän ottamista. On sitten ihan Botnian oma asia miten se suosituksen kanssa menettelisi.

Voisihan hallituksemme myös sanoa senkin, että kiitos, oikein mielellämme ottaisimme sen uuden tehtaan tänne Suomeen, mutta minkäs teet...

Mikä D&D hahmo olet?

Törmäsin tähän testiin "Mikä D&D hahmo olet?" Iljan blogin kautta. Ensimmäinen testi, joka nyt vaan oli pakko tehdä. Te jotka ymmärrätte miksi, ymmärrätte. Te muut, asiaa tuskin pystyy kovin helposti selittämään ilman tuntien, päivien ja vuosien viettoa papereiden ja hassumuotoisten noppien parissa...

I Am A: Chaotic Good Half-Elf Ranger Fighter

Alignment:
Chaotic Good characters are independent types with a strong belief in the value of goodness. They have little use for governments and other forces of order, and will generally do their own things, without heed to such groups.

Race:
Half-Elves are a cross between a human and an elf. They are smaller, like their elven ancestors, but have a much shorter lifespan. They are sometimes looked down upon as half-breeds, but this is rare. They have both the curious drive of humans and the patience of elves.

Primary Class:
Rangers are the defenders of nature and the elements. They are in tune with the Earth, and work to keep it safe and healthy.

Secondary Class:
Fighters are the warriors. They use weapons to accomplish their goals. This isn't to say that they aren't intelligent, but that they do, in fact, believe that violence is frequently the answer.

Deity:
Solonor Thelandria is the Chaotic Good elven god of archery and the hunt. He is also known as the Keen Eye, the Great Archer, and the Forest Hunter. His followers respect nature, and only hunt when needed, but are quick to defend the forest from intruders. Their favorite weapon is the bow, and they tend to be extremely talented with it. Solonor Thelandria's symbol is an arrow with green fletchings.

Find out What D&D Character Are You?, courtesy ofNeppyMan (e-mail)

Sekalaista

Julkaisemissa näyttää olevan menossa kuiva kausi. Se ei niinkään johdu siitä, etteikö mielenkiinoista tapahtuisi niin politiikassa kuin omassakin elämässä - mistä esimerkkinä puoliskon diagnosoima kolmenkympin kriisi.

Politiikan puolella taas tapahtuu nyt jo vanhalla kunnon kunta-ja palvelurakenneuudistuksen sektorilla. Tai siis ei, tapahdu, mutta puhutaan paljon: sdp nokittaa kokoomusta ja kokoomus reagoi odotetulla tavalla...
Euroopassa tapahtuu muuallakin kuin Ranskassa. Olette varmaan kuulleet, siitä hassusta saappaan muotoisesta valtiosta - jossa aiemman merkintäni, jonka takana edelleen seison, mukaan pelataan tylsää jalkapalloa - nimeltä Italia. Sen politiikasta en paljoa uskalla kommentoida, on se sen verran sekaista. Viimeksi tänään löytyi äänestyslippuja kaatopaikalta... Suomesta ei montaa italiaisen järjestelmän tuntijaa edes löydy, jotka todella osaisivat asiaa analysoida. Prodille pisteet kotiin kuitenkin, toivottavasti hänen osin mahdottoman tuntuinen koalitionsa saadaan pystyyn, pysyy kasassa ja saa myös jotakin aikaan.

Ja vielä kevennys pääsiäisvapaille, nettikyselyitä on maailma täynnä, mutta up-demarin tämän viikkoinen sai hymyn väreet kareilemaan suupielissä ihan tosissaan: Kuka tai mikä oli/on pahin petturi? Ei se kysymys, mutta ne vaihtoehdot.

Taipui se sittenkin

Ranskan hallitus antoi periksi mielenosoittajille pitkään kestäneiden mielenilmausten jälkeen. Virallisesti siis tässä vaiheessa presidentti puuttui peliin, mutta tiedotteessahan korostetaan neuvottelua hallituksen kanssa.

On hienoa, että tuo lakiesitys vedetään pois. Varsinkin kun EK viime viikonloppuna antoi signaalia, että he haluaisivat edetä mainittuun suuntaan myös Suomessa. Onkin ollut haihattelua uskoa etteivät eurooppalaisilla työmarkkinoilla yrityksessä olevat työajanpidennykset, koeajan venyttäminen ja muut työntekijöiden asemaan puuttuvat kehitelmät valuisi myös meille. Otetaan Euroopasta esimerkkiä, myös kaikessa huonossa.

Mielenosoitusten paine on ollut Ranskassa valtava, mutta lain poisvetäminen on silti äärimmäisen kova juttu. Osittainhan se merkitsee hallituksen toimintakyvyn menettämistä, kun jo tehty päätös perutaan mielenosoitusten johdosta. Annetaan signaali, että jo tehdy päätökset voidaan perua kaduilla, kunhan väkeä saadaan tarpeeksi liikkeelle. Asetelmat muuttuvat Ranskassa siis vähintäänkin mielenkiintoisiksi.

Rikollinen julkinen valta

Kunta-alan ammattijärjestöt haluavat laittomat määräaikaisuudet pois. Tämähän on jo vanha viesti, julkisen alan olisi alettava itse noudattamaan lakeja määräaikaisuuksien käytössä.

Nythän tilanne on se, että kunnat ja valtio sekä julkinen valta muutoinkin on pahimpiä määräaikaisuuksien ketjuttajia ja muuten väärinkäyttäjiä. Poliitikoille pitäisi olla kestämätöntä se, että se sektori työmarkkinoita, joka edes jotenkin on suorassa kontrollissa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nähden, rikkoo eniten tästä säädettyjä lakeja.

Jostain kohtaa päätöksentekoketjua puuttuu joko tahtoa hoitaa asia kuntoon - tai sitten puuttuu osaamista. Itse väittäisin, että molempia. Monelta päättäjältä loppuu rohkeus kesken, kun pitäisi rahapulaa tai muuta teknistä perustetta käyttävä virkamies komentaa päätöksellä kuriin ja esimerkiksi vakinaistaa työsuhteita. Tällaiset päättäjät eivät ole luottamustoimensa arvoisia.

Julkisen vallan on pikkaisen paha mennä vaatimaan kovaan ääneen toimia yksityiseltä sektorilta kun omaakaan pesää ei saada kuntoon.