Luokkajako

Suomessakin on nyt julkaistu "luokkaretki" kirjallisuutta. Inhoan tätä luokkaretki termeilyä, se kuvaa vain entisestään sitä, kuinka sanaa/kategoriaa/termiä "luokka" yritetään pehmentää ja saada kuulostamaan jotenkin paremmalta.

Hyvä puoli on se, että yhteiskunnan jakautumisesta luokkiin, niiden välisistä eroista ja ristiriidoista - ja ennenkaikkea käynnissä olevasta näiden kärjistymisestä puhutaan.

Henkilökohtaisesti en oikein suostu ymmärtämään sellaisia, jotka väittävät, että Suomessa ei ole luokkia. Ei tarvitse tarkastella sitä, kuinka erilaisia asuinalueita luonnehditaan hyviksi/huonoiksi, mihin muutetaan tietyn tulotason vallitessa, minkälaiseen harrastustoimintaan ja elinympäristöön kussakin tilanteessa on varaa ja niin edelleen, kun nähdään, että Suomessa on hyvin eri tilanteissa olevia luokkia.

Ei kaikkien tarvitse olla pakotettuja samaan elämänmuottiin, mutta kaikilla pitäisi olla samankaltaiset mahdollisuudet rikkoa elämäpiirinsä ja luokkansa rajat. Jälkimmäinen on taas se asia, joka näyttää käyvän entistä vaikeammaksi työttömyyden ja huono-osaisuuden muuttuessa entistä enemmän perinnölliseksi, keskiluokankin entistä suljetummaksi yms.

Toivottavasti yhteiskuntatiede - ja myös politiikka - tarttuisivat kiinni. Luokkia meillä on, mutta luokkayhteiskuntaa emme tarvitse

Jos sulla on trauma, ni ei tartte mulle alkaa!

It's happening again... Mr. Katainen aka Jyrki boy on ottanut vuorostaan käteensä jo loville kuluneen kirveen, jossa lukee "ulkopolitiikka on tabu". Kirves heilahtaa Imagessa ja HS katsoo sen uutisoinnin arvoiseksi.

Niih... Olen tullut kyllä hyvin ymmärtäneeksi sen, että arvon kokoomuslaisilla on tässä asiassa joku trauma. Mutta hei ihan oikeesti, ei se ole muiden vika, jos oma osaaminen on jossain vaiheessa kovaa kyytiä lähentynyt nollaa eikä sanottavaa ole ollut. Nythän niitä suhteita on taas visiin luotu ja ollaan kovasti kavereita muiden osaajien kuten länsinaapurin johdon kanssa.

On jotenkin - tai edes jotenkin vaan käsittämättömän - vaikeaa ymmärtää, miksi muka ulkopolitiikasta ei saisi puhua tai olla erimielinen. Jos nyt asia vain sattuu olemaan niin, että jostain asiasta vallitsee enemmistö, ja jos sen kanssa on erimieltä, niin kai se enemmistö yrittää väittää, että olet väärässä. Olit sitä sitten tai ei.

Siis älkää enää avautuko tästä poliittisesta lapsuudentraumastanne, vaan pistäkää tekin niitä aitoja ulkopoliittisia avauksia kehiin. Jooko?

Tai sitten on olemassa kollektiivimuisti, joka demareilla ilmenee siten, että kaikki paha mitä Suomessa vieläkin on jäljellä on Kekkosen vika ja kokoomuslaisilla siten, että ulkopolitiikka on aina vaan tabu.

Hyvää toivoen

SDP:n eduskuntaryhmän pitäisi tänään julkistaa vaihtoehtoiset budjettilinjauksensa. Sopii toivoa, että saadaan ensimmäinen hyvä oppositiopolitiikan avaus. Hyvää saa aina toivoa. Vähän pelottaa se, että puhutaan vaihtoehtoisista budjettilinjauksista, eikä esimerkiksi varjobudjetista.

Demareilla, niin eduskuntaryhmällä kuin puoluekoneistolla pitäisi olla aivan riittävästi muotoilla todellinen vaihtoehtobudjetti - vaaleanpunainen kirja kilpailemaan keltaisen kanssa. On laiskuuden ja saamattoman politiikan osoitusta, jos vaihtoehtomme kutistuu vain hieman eri painotuksilla menevien linjausten esittelyyn. Mutta tästähän me olemme tänään vielä viisaampia, toivottavasti myös hyvällä mielellä.

Valmistelu ei onneksi tapahdu niissä eduskuntaryhmän kokouksissa, joissa budjettilinjauksia aikanaan aletaan miettiä. Silloin esitellään melkoinen Toiveiden Tynnyri, esitellään kaikki ne kohteet joihin olisi kiva ja tärkeä saada lisää rahaa. Enkä usko minkään eduskuntaryhmän yleisen kokouksen siinä vaiheessa olevan yhtään sen parempi - tuskin kokoomuksenkaan ryhmä keskittyy esittelemään vain leikkauksia...

Hyvää toivoen, niin esitykseltä kuin sen muodoltakin.

No more, please!

Erinomainen kommentti Hesarissa, "Tämä kuultiin jo" Eduskunta on sanonut kaikki tarvittavan Tehysekoilusta. Niin on toivottavasti tämä blogikin, vaikka itselleni sokeasti olenkin sitä mieltä, että eduskunnan keskustelusta poiketen postaukseni sisälsivät asiasta jotain uutta - vaikka postauksia paljon kertyikin.

Keskustelulle on nyt aikaa pistää piste. Ei enää idioottimaisia avauksia Vanhaselta, jossa haukutaan jo moneen kertaan haukutut työtaistelutoimet. Ei vielä idioottimaisempia vastauksia toveri puolusihteeriltä. Oppositio teki työmarkkinaselkkaukselle ihan yhtä paljon politiikkaa kuin hallituskin. Back off, both of you!

Voisi olla aika keskittyä taas politiikkaan ulkopuolisten tahojen toimien kommentoinnin sijaan. Tämä siis koskee eduskuntaa, ei minua :).

Blogi palanneen asiaan siinä vaiheessa, kun kunta-alan neuvottelujärjestelmää eli nk. pääsopimusta ruvetaan uusimaan - tai siinä vaiheessa, kun jälkimainingeissa tapahtuu jotain tarpeeksi mielenkiintoista.

Ai niin, se vielä, että Tehy voisi nyt yrittää todistaa muiden laskelmat palkankorotusten tasosta vääriksi, kun kerran näin väittävät. Ai eivät aio lähteä tällaisesta väittelemään? Kumma juttu.

Ilmoitus ovessa

Jätin oheisen ilmoituksen, kirjoitusvirheineen kaikkineen, työhuoneen oveen. Etteivät ihmettele, jos ei huomenna heti aamusta töissä näy.

Mistähän nyt oikein sovittiin?

Menin eileen pikakommenteissani samaan retkuun kuin lähes koko eilisen illan myös muukin media. Eli esittelin Tehyn näkemystä heidän sovinnostaan kuntatyönantajan kanssa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen käsitys asioista on "hivenen" eri.

Ehkä vaikein asia on tämä korotusten koskeminen vain Tehyn jäseniä. Siitä on muiden liittojen puheejohtajillakin hivenen ristiriitaisia näkemyksiä. Tämä on käytännössä täysin mahdotonta toteuttaa. Olen ihan varma, että käräjillä tavataan, jos tätä käytännössä yritetään toteuttaa. Allekirjoittanutkin on valmis asiasta esimerkiksi oikesasiamiehelle valittamaan. Tätä tietä ei saa missään nimessä avata.

Sitäpaitsi, eikö Tehy melskannut olevansa koulutettujen naisten asialla? Niin siis julkisuudessa, mutta käytännössä ylimpänä ohjenuorana oli järjestöpoliittinen taistelu, jolla haluttaisiin vain omille jäsenille etuja. Kokoomuslaisilla ay-johtajille ei todistettavasti ole yhtää solidaarisuutta painolastinaan.

Palkankorotukset ovat itseasiassa tuo työnantajan ilmoittama 15,7 – 17,7 %. Tehyn isommat luvut selittyvät sillä, että he ilmoittavat lukuun mukaan yleiskorotusten määrän vuosille 2010 ja 2011, jolloin voimassa on jo uusi kvtes. Aika turha kuvitella, että silloin ei tehtäisi kohdennettuja korotuksia muille kunta-aloille. Tehy ei saanut taisteltua käytännössä juuri ollenkaan rahaa toimillaan. Kvtesssin sopimuskaudella ero tehyn sovintoratkaisun hyväksi on vain 0,2%. Edit: Ero on siis 0,8%, tarkan eron syntymisen näkee täältä.

Periaatteellisesti merkittävin ero on se mistä sovittiin - ja tästä työnantaja ja Tehy ovat kovin erimieltä. Tehy kertoo tehneensä erillisen työ-ja virkaehtosopimuksen. Työnantaja kertoo tehneensä lisäpöytäkirjan kvtessiin. Mitä ilmeisintä on, että Tehy valehtelee tässä asiassa saadakseen - ja sai - sopimuksensa myytyä paremmin. Erillissopimus olisi paljon vahvempi asia kuin pöytäkirja. Eli Tehy yritttää käyttäytyä ikäänkuin olisi saanut aihion omasta sopimuksesta, vaikka siitä ei sovintoratkaisussa missään tapauksessa ole kysymys.

Tarvitaanko tässä vielä uusi sovintolautakunta, jotta päästään yhteisymmärrykseen siitä mitä sovittiin ? Tehy pelaa julkisuuspelinsä tarkkaan ja huolella vielä sovinnon jälkeen, pisteet siitä. Mutta lopputulema: Tehy ei onnistunut palkankorotustavoitteessaan eikä tavoitteessaan saada oma sopimus.

Tekisi mieli sanoa, että mitä minä sanoin.

Onnistuiko Tehy?

Tehyn valtuusto on juuri äsken ilmoittanut hyväksyneensä sopimuslautakunnan esityksen. Rahaa tulee 22-28 % prosenttia korotuksina. Tehyläiset saavat myös saman joulurahan, joka jo tuli muulle kuntakentälle. Sopimus on nelivuotinen.

Sopimus on niin pitkä, että muu kuntakenttä tulee pääsemään käytänössä hyvin lähelle samoja lukuja. KVTES solmittiin 2,4 vuodeksi. Varsinkin koska Tehy veti välistä, on kuntatyönantajan aika turha kuvitella pääsevänsä halvalla. Rahaa ei ainakaan ratkaisevasti siis Tehy kiristyksellään saavuttanut.

Kummallista on tietysti se, että Tehy ei siis saanut omaa sopimusoikeutta, mutta ei myöskään tullut kuntatessiin mukaan. Nyt solmitaan erillinen Tehyn ja KT:n välinen virka- ja työehtosopimus. Eli jatkossa Tehyllä ei automaattisesti omaa sopimusta ole.

Kummalliselta kuulostaa myös se, että uutiset kertovat sopimuksen koskevan vain tehyläisiä. Eihän Suomessa ole tavattu maksaa korotuksia vain (tietyn) ammattiliiton jäsenille. Tahtooko tämä todella tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja, joka ei kuulu liittoon tai kuuluu johonkin muuhun liittoon ei näitä korotuksia saa? (Entä jos ensi kuussa liittyy Tehyyn? Tai eroaa sieltä?)Jos näin, tämä on ennenkuulumatonta - ja avaa mielenkiintoisen joskin äärimmäisen vaarallisen tien.

Analysoidaan huomenna ehkä vielä tarkemmin, mutta ensituntumat vaikuttavat siltä, Tehy epäonnitui kuoppakorotuksessa, mutta saattoi osittua osittain omassa sopimustavoitteessaan.

Poliittisen retoriikan taito

Mieli tekisi kirjoittaa spekulaatioita Tehyn sopissovusta, koska tihkuneissa tiedoissa on jo jonkin verran mielenkiintoista infoa, kuten sopimuspituus. Mutta odotetaan nyt, kun sopimustarjouksen sisältö on oikeasti tiedossa ja sitä voi ihan oikiasti kommentoida. Tämän päivän hallinnon kokous on Tehyssä myös testi siitä, onko liitto puheenjohtajansa näpeissä vai ei - kuten on huhuttu.

Mutta retoriikka, se retoriikka. Yksi keskeisiä syitä sosialidemokraattien kehnolle menestykselle viime vaaleissa oli se, että asioista ei osattu kommunikoida. Oikeita sanoja kertomaan asioista ei löydetty. Kai kaikki tunnustavat kuitenkin sen, että se miltä asiat kuulostavat ovat tämän päivän politiikan markkinoilla vähintään yhtä tärkeitä kuin se miten asiat ovat. Pidettiin siitä tai ei.

Onneksi oppositio opettaa, eikö niin? Uudistuvasta kielenkäytöstä pari helmeä puoluevaltuuston kannanotosta:
"Sen [hallituksen] olisi tunnustettava harjoittamansa politiikan kestämättömyys ja estettävä yhteiskuntaa uhkaava katastrofi. Tämä on ainut tie ratkaista kriisi, johon hallitus ja erityisesti kokoomuksen politiikka on maan ajanut."

Voin todella kuvitella Jyrkin nousemassa tiedotusvälineiden eteen, ottavan hörpyn Jaffaa, rykäisevän ja sanovan: "Tunnustan puolueeni toimien johtaneen siihen, että hallituksen politiikka on ollut kestämätöntä. Itseasiassa maata uhkaa nyt katastrofi". Katastrofihan on muutenkin juuri se sana ja tila, mitä tässä riskinä oli tapahtumassa.

"Sosialidemokraattien mielestä valtionomistajapolitiikkaa on tiukennettava. Omistajaohjaukseen kuuluu myös inhimillinen ja reilu työnantajapolitiikka."

Sen lisäksi, että tämä on retorisesti erittäin vetoavaa, tämä on myös niin loogisen linjakasta, että vertailukohtaa saa maailmanhistoriasta turhaan hakea. Kaikkihan muistavat, kuinka sosialidemokraatit ovat edellisissä hallituksissa ohjastaneet yhtiökokousten ja suorien kontaktien kautta valtion omistamia yhtiöitä yhä reilumpiin suorituksiin.

Ja sokeri pohjalta:
"Sosialidemokraatit haluavat uudistaa koulua ja nuorisokulttuuria niin, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi"

Ihanaa! Hur härligt! Varsinkin nuorisokulttuurin uudistaminen on myönteinen tavoite ja kaikkihan tuntevat ne varsin yksinkertaiset keinot, joilla näin yhteiskunnan hallittavissa olevaa asiaa uudistetaan määrätietoisesti ja tehokkaasti laajaa kokonaispakettia käyttäen.

Onneksi puoluevaltuuston julkilausumat kirjoitetaan lähinnä puoluevaltuuston jäseniä varten. Tarjosi tämä silti eräälle blogistille hupia näin maanantaiaamun ratoksi.

Logiikan riemuvoitto

Niin monta kertaa olen jo ajatellut, että jätän tämän katkeranhappaman Tehysopan rauhaan ja keskityn muihin - ja monta kertaa mielenkiintoisempiin asioihin. Sivuhuomatuksena kysymys pohdittavaksi: mistä Suomen politiikassa puhuttaisiin, jos tätä ei olisi? Eli toisin sanoen, mistä tähän aikaan vuodesta ja muutenkin pitäisi puhua... Niinpä.

Mutta se logiikka, siteeraan HS:n kautta JLP:tä:
"Me ajamme pelkästään Tehyn asioita. KT soveltaa tehtyä sopimusta muihin, mutta ei tehyläisiin, joten Tehykin voi tehdä sopimuksen, jota ei sovelleta muihin."

Pitääkö nauraa? Saako itkeä?

Tiedän toki, että retoriikka on käypää valuttaa myös työmarkkinapolitiikan markkinoilla. Mutta silti, kyllähän Tehyn pj tietää, ettei suomalainen työmarkkinamekanismi noin toimi (tietäähän!?). Ja onhan se nyt itsestään selvää, että tehtyä sopimusta sovelletaan muihin, kun nämä ovat sopimuksen piirissä, mutta yksi liitto ei.

Mutta Suomessa nyt ei vaan solmita jonkin ammattiliiton jäseniä koskevia sopimuksia, joten toisinpäin tämä ei toimi. Eli vaikka Tehy kuinka kohdentaisi niin pelkille omille ei rahaa tule. Jaossa ovat aina mukana muiden liittojen jäsenet, niitä on myös sairaanhoitajapuolella. Ja tietty rahat kuittaavat myös vapaamatkustajat eli järjestäytymättömät ja loimaalaiset.

Pakkolaki vielä kerran

Sanotaan nyt heti kärkeen, että pakkolaki sairaanhoitajien työhön määrämisestä on kotoisin sieltä, mihin aurinko ei paista - ja haiseekin samalta.

Mutta. Se kuuluisa mutta. Hallituksen oli oikeastaan pakko tuoda tämäntyyppinen lakiesitys pöytään. En käy ruotimaan yksityiskohtia, jotka olisi voinut tehdä esitykseen paremmin. Homman ja asian nimi on se, että Tehy saa juuri sitä mitä tilasikin.

Ai miksi? No siksi, että a) Tehy siirtyi suoraan irtisanoutumisten käyttämiseen työtaistelukeinona, yrittämättä taistella (epärealististen) vaatimustensa puolesta perinteisillä keinoilla, mikä tarkoittaa lakkoa. b) Tehy ei suostunut neuvottelemaan irtisanoutumisten rajaamisesta siten, että ihmisten turvallisuus olisi voitu taata ja c) Tehy päätti olla kunnioittamatta suomalaista työtaistelukäytäntöä, jossa yhdessä sovitaan niistä rajoista, joissa toimia tehdään ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.

Suomalaisten työmarkkinoiden toimivia neuvotteluyhteyksiä ja nimenomaan neuvottelemiseen perustuvaa sopimusjärjestelmää ei ole järkevää käydä romuttamaan. Ammattiyhdistysliikkeellä eikä suomalaisella yhteiskunnalla ole varaa antaa muodostua ennakkotapausta, jossa yhteiskunta voidaan kiristää polvilleen uhkaamalla - ja mahdollisesti suorittamalla - työtaistelutoimilla, jotka suoraan uhkaavat kansalaisten henkeä. Kovat otteet johtavat koviin otteisiin jatkossakin ja kiristyviin asenteisiin. Syndikalismi ei kuulu toimiville työmarkkinoille, Tehy hyvä.

Pakkolakki on syvältä ja haisee, mutta sitä tarvitaan ihmisten hengen turvaamiseksi ja rationaalisuuden opettamiseksi eräälle ammattijärjestölle.

Pakko err.. potilasturvalaki

Ennen asiaan käymistä human interest tavaraa. On elämän pieni hauskoja hetkiä, kun aamulla vie pojat päiväkotiin ja sitten pitäisikin päättää, että nauttiiko isänpäiväaamiaisen pienten vai isojen ryhmässä. Hauskaa siitä teki erityisesti se, että Niki oli sitä mieltä, että isoissa ja juoksi sinne. Ja isoveli Neo taas sitä mieltä, että pienissä ja juoksi sinne. Mihinkäs sitä oli itse pitänyt revetä... Selvisihän siitä toki.

Asiaan, asiaan, asiaan. Toivottavasti tämä kuulostaa vakuttavammallta kun käyttää tätä Häkämiehen tehokeinoa. Hallitus teki odotetun tai yllättävän siirron näkökannasta riippuen ja toi eduskuntaan pakko err... potilasturvalain käsittelyyn. Hallituksen mahdollisuudesta ratkaista asia rahalla ja sen suhteesta pakkokeinojen käyttöön, siitä kuka sopan keitti ja pohjaan poltti tai menettelyn kummallisuudesta voisi kirjoittaa paljonkin. On aika kummallista lainsäädäntöä pakottaa irisanoutuneita ihmisiä töihin - edelleen.

HS kertoo, että Matti "mikä pääministeri?" Vanhanen lausui näin: "valtion velvollisuus suojella kansalaisiaan painaa vaakakupissa enemmän kuin kansalaisten oikeus työtaisteluun".

Entä sitten valtion oikeus puuttua työtaisteluun? Ja jos oikeus sinänsä perustellusti on olemassa, niin pitäisikö käyttää ensisijaisesti pehmeitä keinoja - esimerkiksi rahaa - kuin puuttua kansalaisten perusvapauksiin laittamalla heitä pakkotyöhön? Kunniasta on tullut hallitukselle logiikkaa tärkeämpää. Vaikka en Tehyn toimintaa koko asiassa arvosta tippaakaan niin ei hallituskaan nyt kyllä pisteitä tästä saa.

Pakkolaki

Hallitus pohtii oman soppansa pohjaan polttamista kaavailemalla pakkolakia, jolla osa Tehyn irtisanoutuvista jäsenistä pakotettaisiin töihin. Eli koska Tehy katsoo, että irtisanoutumiset ovat lakkoon rinnastettava työtaistelutoimi, katsoo hallitus, että se voi pakottaa töistään irtisanoutuvia ihmisiä töihin lailla. Lakossahan olisi syntynyt suojatyövelvoite, mitä tässä Tehyn painostustoimessa ei synny.

Pakkolaki on äärimmäisen kova ase, mutta niin ovat Tehyn toimetkin. Periaatteellisesti mielenkiintoinen kysymys tässä on syntymässä. Ovatko hallituksen mahdolliset toimet työtaisteluoikeuden rajaamista? Jos näin tulkitaan, pitää koko ay-liikkeen nousta takajaloilleen ja potkaista kovaa. Mutta toisaalta pitää muistaa, että harva on sitä mieltä, että Tehyn toimia voidaan kutsua lakoksi. Loppujen lopuksi kysymyksessä on painostus -ja kiristyskeino, tässä tuskin on syntymässä muita koskevaa periaatteellista käytäntöä.

Ja vaikka hallituksella on vankat näytöt sopan keittämisessä, on Tehy vastuussa keiton maustamisesta turhan tuliseksi. Saavat sitä mitä tilaavat. Täytyy muistaa sekin, että Tehy on perustellut palkankorotuksiaan sillä, että alalla ollaan vastuussa ihmisten hengistä. Paitsi kun mennään painostustoimiin, irtisanoudutaan, niin silloin ei haluta olla niistä samoista hengistä missään vastuussa.

Herkutellaan verotiedoilla

Lehdet ovat tänään täynnä tunnettujen - syystä ja syyttä - ihmisten verotietoja ja niistä johdettuja ansioita. Viikonloppuna varmasti jatkuu sama linja. Sen jälkeen seuraa vaihe, jossa ihmetellään mistä tämä kiinnostus johtuu. Kuullaan selityksiä perisuomalaisesta kateudesta ja niin edelleen.

On hyvä, että verotiedot ovat kaikkien kohdalta julkisia. Tietojen julkaiseminen ja niiden tutkiminen on sitten jokaisen oma asia, eikä siitä nyt sen enempää. Mielenkiintoisempaa on tästä tehtävät muut johtopäätökset.

Verotiedoilla voidaan johtaa ainakin osittain totuudemukaisesti tietojen ihmisten palkoista, jotka periaatteessa eivät ole julkisia. Siinä en näe mitään väärää, vaan pikemminkin päinvastoin.

Olisi hyvä, jos ihmisten palkkatiedot olisivat periaatteessa julkisia. Silloin samassa tehtävissä toimivien ihmisten olisi helpompi verrata palkkaustaan keskenään. Näin voitaisiin ehkä pystyä puuttumaan paremmin erilaisiin palkkasyrjintätapauksiin, joissa esimerkiksi eri sukupuolta edustava on saanut vähemmän palkkaa kuin toinen samassa tehtävässä toimiva.

En oikeastaan näe mitää syytä sille miksi palkat eivät voisi olla julkista tietoa samalla tavalla kuin verotiedot. Hyötyä tästä avoimuudesta kyllä olisi. Ehkä tässä iskee enemmän se suomalainen kateus, ei haluta että työkaverit yms. tietävät mitä tienaa, jotta ei voida vertailla.