Valheita, edunvalvontaa ja valtapeliä

Yle kertoo, ettei Super innostu uudesta liitosta. Tätähän siis on ehdottanut julkisuudessa Tehyn taisteleva lakkomarsalkka Jaana Laitinen-Pesola(kok). Toki erikoista on se, että toiselle liitolle ehdotellaan tällaisia julkisuudessa ilman neuvottelukosketusta. Liittojen välit ovat toki tällä hetkellä niin huonot, että koskettelu ei taida niiden välillä olla sallittua paitsi järjestönyrkkien muodossa.

Jo tutuksi tulleet JLP valheet toistuvat tahi jatkuvat tässäkin ulostulossa. Aamutelevisossa tehyn puheenjohtaja kertoi, että hän haluaa nimenomaan yhdistää hoitoalan liitot ja luetteli jo mainittujen lisäksi terveydenhoitajaliiton ja terveydenhuollon akateemiset johtajat. Nämä viimeksi mainitut ovat kooltaan sekä painoarvoltaan pieniä työmarkkinavaikuttajia.

Niin se valhe, tai siis unohdus, suuremmat hoitajaliitot Tehyn ja Superin lisäksi ovat JHL ja oman keskusjärjestön sisältä löytyvä Jyty. Jos liittoja ruvetaan hoitajamielessä yhdistelemään ja jos tarkoituksena on kantaa huolta edunvalvonnasta niin näitä (isoja) liittoja ei voi unohtaa. Mutta ilmeisenä tarkoutksena JLP:llä on pelata valtapeliä, jonka tarkoituksena on varmistaa Tehyn asema sekä edistää heidän tulkintaansa, että saivat viime kierroksella oman sopimusoikeuden (mitä näkemystä kukaan muu ei hyväksy).

Kokoava hoitajaliitto voisi oman neuvotteluoikeuden saada. Siksi kyse onkin samalla taistelusta sen välillä noudatetaanko ammattikuntapohjaista vai työnantajakohtaista järjestäytytysmisperustaa. Ja juuri tästä syystä viimeksimainittua edustavat isot liitot on jätetty puheista ulos. Ammattikuntapohjaisuus järjestäytymisperusteena on etujen kalastelua tiukalle kohderyhmälle sen sijaan, että valvottaisiin koko työntekijäkentän etuja. Kyse on elitismin ja solidaarisuuden välisestä kamppailusta.

Lääkäripula

Jutta ja Matti, eli siis puheenjohtaja Urpilainen ja pääministeri Vanhanen kinasivat eilen terveydenhuollon määrärahoista ja riittävistä resursseista. Hyvä - ja tärkeä - aihe. Samassa yhteydessä pulpahti taas kerran esiin täyttämättömät lääkärinvirat terveyskeskuksissa ja lääkäripula.

Siinäkin on toki kyseessä raha, mutta paljon muutkin asiat. Tarinan sankari - tai konna, riippuu näkökulmasta - on lääkäriliitto, joka takasi jäsentensä edunvalvonnan ajamalla lääkäreiden koulutuksen aloituspaikat minimiin ja takaamalla sen, että palkkapottia on jakamassa vähemmän lääkäreita ja liksoja päästään kiristämään liian pienellä lääkärimäärällä.

Kuntavaalien yhteydessä voidaan toki keskustella myös lääkäripulan ratkaisusta, mutta keinot taitavat löytyä ylikunnalliselta tasolta: lääkärikoulutuksen raju lisääminen, sanotaan nyt vaikka kaksinkertaistaminen, valmistumisen jälkeinen velvoite työskennellä x määrä vuosia terveyskeskuksissa, yksityispraktiikkatyön rajoittaminen terveyskeskus ja sairaalatyön yhteydessä, hallinnosten virkojen siirtäminen hallinnon ammattilaisten haltuun sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa....

Lääkäripula on ratkaistavissa oleva asia, kunhan joku vain tarttuu siihen tosissaan. Keinotkin ovat olemassa, mikä ei aina tämänkaltaisissa ongelmissa ole itsestäänselvää.

Kunnallinen Kiina-ilmiö

Allekirjoittaneelle keskeinen kysymys kunnallisvaaleissa on kunnallisen Kiina-ilmiön torjunta. Ilmiö on vähintään yhtä levinnyt, vaikka vähemmän keskusteltu kuin tämä varsinainen, josta nimi on varastettu.

Samasta asiasta on kuitenkin kysymys. Kunnat pyrkivät säästämään kustannuksia siirtämällä tuotannon halpatyövoiman piiriin. Yksi keskeinen ero suhteessa globaaliin kaimaan on se, että tässä ilmiössä sama työvoima voi halventua jopa viidenneksen.

Kunnissa on ollu taipumusta ulkoistaa, liikelaitostaa ja ostopalveluloittaa erilaisia toimintoja siitä yksinkertaisesta syystä, että silmissä kiiluu palkkakustannusten pienentäminen. Valitettavasti tätä ei tähdätä tehtäväksi tuottavuuden kasvun ja toimintojen rationalisoinnin kautta, mikä on vallitseva julkinen selitys. Oleellista on se, että taustalla on pyrkimys siirtää kuntien työntekijöitä pois kunnallisen työehtosopimuksen piiristä.

Vaikka kaikki tietävät, ja jos eivät muka tiedä, voivat helposti tarkistaa, eivät kuntien työntekijöiden palkat pääsääntöisesti päätä huimaa, niin siirtymällä palvelualojen sopimuksiin voi säästö olla jopa viidennes. Ja sehän siis leikataan suoraan työntekijöiden selkänahasta pienempänä palkkana ja muina etuisuuksina.

Ei kiitos kunnallista Kiina-ilmiötä. Ulkoistamisten tms. operaatioiden tavoite ei voi, eikä saa olla työntekijöiden palkkojen pienentäminen.

Mistähän nyt oikein sovittiin?

Menin eileen pikakommenteissani samaan retkuun kuin lähes koko eilisen illan myös muukin media. Eli esittelin Tehyn näkemystä heidän sovinnostaan kuntatyönantajan kanssa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen käsitys asioista on "hivenen" eri.

Ehkä vaikein asia on tämä korotusten koskeminen vain Tehyn jäseniä. Siitä on muiden liittojen puheejohtajillakin hivenen ristiriitaisia näkemyksiä. Tämä on käytännössä täysin mahdotonta toteuttaa. Olen ihan varma, että käräjillä tavataan, jos tätä käytännössä yritetään toteuttaa. Allekirjoittanutkin on valmis asiasta esimerkiksi oikesasiamiehelle valittamaan. Tätä tietä ei saa missään nimessä avata.

Sitäpaitsi, eikö Tehy melskannut olevansa koulutettujen naisten asialla? Niin siis julkisuudessa, mutta käytännössä ylimpänä ohjenuorana oli järjestöpoliittinen taistelu, jolla haluttaisiin vain omille jäsenille etuja. Kokoomuslaisilla ay-johtajille ei todistettavasti ole yhtää solidaarisuutta painolastinaan.

Palkankorotukset ovat itseasiassa tuo työnantajan ilmoittama 15,7 – 17,7 %. Tehyn isommat luvut selittyvät sillä, että he ilmoittavat lukuun mukaan yleiskorotusten määrän vuosille 2010 ja 2011, jolloin voimassa on jo uusi kvtes. Aika turha kuvitella, että silloin ei tehtäisi kohdennettuja korotuksia muille kunta-aloille. Tehy ei saanut taisteltua käytännössä juuri ollenkaan rahaa toimillaan. Kvtesssin sopimuskaudella ero tehyn sovintoratkaisun hyväksi on vain 0,2%. Edit: Ero on siis 0,8%, tarkan eron syntymisen näkee täältä.

Periaatteellisesti merkittävin ero on se mistä sovittiin - ja tästä työnantaja ja Tehy ovat kovin erimieltä. Tehy kertoo tehneensä erillisen työ-ja virkaehtosopimuksen. Työnantaja kertoo tehneensä lisäpöytäkirjan kvtessiin. Mitä ilmeisintä on, että Tehy valehtelee tässä asiassa saadakseen - ja sai - sopimuksensa myytyä paremmin. Erillissopimus olisi paljon vahvempi asia kuin pöytäkirja. Eli Tehy yritttää käyttäytyä ikäänkuin olisi saanut aihion omasta sopimuksesta, vaikka siitä ei sovintoratkaisussa missään tapauksessa ole kysymys.

Tarvitaanko tässä vielä uusi sovintolautakunta, jotta päästään yhteisymmärrykseen siitä mitä sovittiin ? Tehy pelaa julkisuuspelinsä tarkkaan ja huolella vielä sovinnon jälkeen, pisteet siitä. Mutta lopputulema: Tehy ei onnistunut palkankorotustavoitteessaan eikä tavoitteessaan saada oma sopimus.

Tekisi mieli sanoa, että mitä minä sanoin.