keskiviikkona, elokuuta 30, 2006

Ay-politiikkaa

STTK:laisella Jytyllä on suhteet työnantajiin kunnossa. Liiton puheenjohtaja, Markku Jalonen(kok.) siirtyi työmarkkinajohtajaksi kunnalliseen työmarkkinalaitokseen. Uudeksi puheenjohtajaksi ollaan valitsemassa edellä mainitusta puljusta liittoon siirtynyt Merja Ailus.

Jytyn järjestämisalahan on käytännössä identtinen sak:laisen JHL:n kanssa. Up-Demarin haastattelussa Ailus toteaa, että hyvä näin:

"Jyty ja JHL neuvottelevat yhdessä kunta-alan sopimuksista kunta-alan unionissa. Me olemme yhteistyössä, olemme pääsopijajärjestö yhdessä. Nykyinen muoto riittää meille. En usko liittofuusioihin ainakaan tässä tapauksessa Merja Ailus toteaa. "

Käytännössä siis Jyty nojaa JHL:n muskeleihin ja neuvotteluvoimaan. Ajatuksia on varmaan muitakin, mutta tuossahan ei tule esiin mitään syytä, miksi liittojen pitäisi olla toisistaan erillisiä. Ennestään asia oli niin, että Jyty on korostanut toimihenkilöstatusta järjestämisessään, mutta tämä ei enää ole niin vahva tekijä. Sitäpaitsi toimihenkilöllä ja muulla työntekijällä ei muutenkaan ole enää työmarkkinoilla kovinkaan suurta eroa eikä statuksesta kannata kovin suurta eroa tehdä.

Poliittiset voimasuhteet saattavat olla käytännössä se voimakkain erottava tekijä. Jytyn hallinnossa enemmistö on maalaisliitolla ja kokoomuksella (ja sitoutumattomilla), JHL:n hallinnon enemmistö on demareilla (ja sitoutumattomilla). Jytyssä sentään on myös demariryhmä, mutta JHL:n vaaleissa nyt syksyllä ei välttämättä edes nähdä kokoomuksen tai kepun vaaliliittoja, vaikka se olisikin erittäin tervettä ja tervetullutta.

Julkisen alan edunvalvonnan sirpaloituminen useaan liittoon on järjetöntä. Alahan on Suomen työmarkkinoiden kilpailluin järjestämiskenttä, sillä näiden kahden liiton lisäksi samoilla markkinoilla hääräävät STTK:sta Toimihenkilöunioni, valtion puolella Pardia, hoitajaliitot Super ja Tehy sekä vielä toistaiseksi Kuntien tekniset, Akavasta neuvottelujärjestö Juko (joka muodostuu useista ammatti - koulutuskohtaisista liitoista). Lisäksi on vielä joukko muita tekijöitä.

Tilanteen pitäisi kaiken järjen mukaan pakottaa liitot, jotka nojaavat samanlaiseen järjestämis -ja edunvalvontanäkemykseen (JHL ja Jyty, osin myös nyt TU) tiiviimpään yhteistyöhön - jopa yhteen. Siksi kovaa on jo nyt kilpailu näiden toimimattomaan (ainakin laajassa mitassa) järjestämisnäkemykseen perustuvien ammatti -tai koulutusalakohtaisten liittojen kanssa. Yhtenäisyyden kuvittelisi olevan sen tärkeimmän, jäsenen, etu.

Ei kommentteja: