Kesä on hyvää aikaa ajatella vakavia - ja vähemmän vakavia. Perheellinen kun matkustaa, niin sattuneesta syystä tulee käytyä useamminkin pikaruokapaikoissa, etenkin nk. perheravintoloissa. Sitä ei aiemmin uskonutkaan, kuinka arvokas se hetki voi olla kun touhuikäinen keskittyy leikkipaikkaan ja saa syödä oman purilaisensa rauhassa.
Tuo nyt oli kuitenkin sivujuonne. Se vähemmän vakava ajattelu liittyy siihen, että mikä tätä pikaruokaa nykyään vaivaa. Lähes poikkeuksetta joku tilatuista tuotteista kuuluu sarjaan "tuodaan pöytään myöhemmin". Oletusarvona kun pitää, että pikaruuan saa siis pikana eli heti. Joitakin tuotteita saa odottaa siihen, asti kun muut on jo syöty ja juotu.
En tiedä kuuluuko tämä sarjaan aika kultaa muistot, mutta oma muistikuva on sellainen ettei tämä ennen ollut näin. Kun purilaispaikassa tilasi purilaisen lisukkeineen, niin sen myös sai heti. Joko terveysmääräykset ovat koventuneet tuotteiden seisottamisesta tiskillä tai sitten tuotantoketju on optimoitu entistä tarkemmin niin ettei hukkaa synny. Veikkaan jälkimmäistä.
Ei tätä ongelmaksi voi kutsua, mutta joskus ja toisinaan tämä pikaruokatuotteiden odottelu on hyvin ärsyttävää.
2 kommenttia:
Itse valitsen aina hampurilaisen sen mukaan, mitä näen tiskien takana olevassa valmiiden hampurilaisten linjastossa. Peruspurilaisia (kuten Big Mac) ja päivän tarjouksia on yleensä heti saatavilla. Valitettavasti usein tekisi mieli myös kalahampurilaista, mutta sitä ei tule tilattua koska tiedän että sitä joutuisi odottamaan niin kauan että muut ovat omansa syöneet.
Mutta lasten kanssa noissa pikaruokapaikoissa tulee kyllä käytyä enemmän kuin aiemmin. Pienet hampurilaiset kun ovat juuri sopivan kokoisia aterioita meidän muksuille. Sitä paitsi olen havainnut ne varsin helpoiksi paikoiksi aivan kaikkien ihmisten asioida.
Kovin monessa ruokapaikassa törmää usein nyrpeisiin ilmeisiin vähintäänkin toisten ruokailijoiden - toisinaan myös henkilökunnan - puolelta jos sisään kävelee pienten lasten kanssa. Monen keski-ikäisen rouvan ajatukset ovat helposti luettavissa "minä olen jo omat lapseni kasvattanut, menkää pois ja antakaa minun syödä rauhassa". Tähän ei pikaruokapaikoissa törmää.
Demarien päätöksillähän ne duunit ja lopputuotteen hinta määrittyvät.
Lähetä kommentti