Lueskelin eilen tuoretta Kuntalehteä. Artikkeli joka käsitteli mahdollista liitosten tuloksena syntyvää Raaseporin kuntaa, sisälsi minulle aiemmin tuntemattoman kieliparadoksin. Kyse saattaa olla suomenkielisestä tietämättömyydestäni, mutta tämä Taxellin paradoksi menee näin:
"Enspråkighet leder till tvåspråkighet och tvåspråkighet leder till enspråkighet"
Jos tämä todella, kuten tuon Raasepori-Raseborg jutun(kin) valossa näytti, ohjaa päättäjien valintoja kieleen, sen opettamiseen, kulttuuriin ja kuntaliitoksiin liittyen, niin ei mikään ihme, että ruotsinkieliset tuntuvat välillä elävän omassa maailmassaan. Eivät toki siis kaikki, mutta nuo ruotsinkieliset kunnat ja suuren vähemmistökunnat yleisellä tasolla.
Tämä Taxellin paradoksin pitäisi olla myös mahdottomuus. Sillä jos ruotsinkieliset suomalaiset haluavat todella kaksikielisyyttä, he eivät voi olla vaatimassa yksikielisyyttä kouluissa yms. Jos kieli tai kulttuuri ei kestä enemmistön paineessa niin se on sitten tuomittu tuhoutumaan. Ei kieltä tai kulttuuria voi eikä kannata keinotekoisesti pitää hengissä.
4 kommenttia:
Taidan siis olla keinotekoinen.
Unohdat ihan täysin yksikieliset suomenruotsalaiset. Kaikki eivät pysty noin vain stadilaisittain sulautumaan kaksikielisiin ympäristöihin.
Kannattaisi ehkä myös miettiä näitä asioita lasten ja vanhusten näkökulmasta, varsinkin palvelupuolella.
Ptruu, mitäs väliä yksikielisillä ruotsinsuomalaisilla tässä on? En nyt tässä kirjoittanut mitään ruotsinkielellä tarjottavista palveluista. Toteamus oli se, että jos tavoitteena on kaksikielisyys ei yksikielisyyttä voi kannustaa - edes ruotsiksi.
Ruotsinsuomalainen = Ruotsissa asuva suomalainen maahanmuuttaja.
Suomenruotsalainen = ruotsinkielinen suomalainen.
Kaikissa tapauksissa ei voida puhua kaksikielisistä ratkaisuista. Jotkut kunnat ovat melko yksikielisesti ruotsinkielisiä, joissa on olematon suomenkielinen vähemmistö. Silloin on turhaa etsiä kaksikielisiä ratkaisuja esim. kouluissa. Minä en lähtisi vaatimaan ruotsinkielistä koulua Rovaniemelle samoista syistä.
Suomenkieliset vähemmistöt Pohjanmaalla ja Uudellamaalla saavat aina palvelua omalla äidinkielellään, joten se homma on turvattu. Tämä ei kuitenkaan koske ruotsinkielisiä ja saamenkielisiä samassa tilanteessa.
ooppis, tuo ruotsinsuomalainen oli selkeä typo, ajatus oli ruotsinkielinen suomalainen.
Ei tietenkään pidä vaatia suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua sinne missä ei ole tarvetta. Mutta lähtökohdan pitäisi olla se, että äidinkielestä riippumatta käydään samaa koulua.
Lähetä kommentti