Nyt saa sanoa ennakkoluuloiseksi tai muuten vaan hölmöksi, mutta jotenkin, kun uutiskuvaa katselee, niin Mari Kiviniemestä ei tule mieleen 'päämisteri'. Ei ensimmäiseksi, ei toiseksi, eikä oikein vielä sittenkään. Ei se oikein voi sukupuolestakaan olla kiinni, sillä kyllä vaikkapa Saksan Merkel huokuu olemuksellaan niin kansleria, niin kansleria. Jotenkin tuo vain on niin... eksyksissä.
Mutta ei se ollut se asia, olkoon niin pääministerittömän näköinen kuin haluaa. Tehtävistä ja niiden hoidosta tässä on kyse. Päivänä eräänä Mari K. loihi lausumaan suurinpiirtein niin, että muiden pitäisi lopettaa vaalipuheet ja hoitaa asioita. Samaan hengenvetoon hän totesi, että leikkauksiin pitää turvautua vasta viimeisenä keinona eikä nyt ole niiden aika.
En ole mikään ekonimisti tai talouden suurymmärtäjä muutenkaan, mutta jos valtion budjetti on ensi vuonna 9 miljardia euroa pakkasen puolella, niin minusta se on ongelma. Se on iso ongelma. Haluttiin valtion velkaantumisesta teoretisoida mitä tahansa, niin ei tällainen velkaantuminen hyvästä ole. Ja se jos mikä on vaalipolitiikkaa, että tehdään vaalivuodelle noin rankasti alijäämäinen talousarvio.
Kyllä nyt on leikkaustenkin aika. Radikaalienkin leikkausten aika. Maataloudesta ja puolustusmenoista pystyisi jo yksin niistämään 2 miljardia ilman, että sillä olisi valtaosan suomalaisia arkeen minkäänlaisia vaikutuksia. Kunnon kriittisellä tarkastelulla budjetista löytyisi ihmisten arjen ulkopuolelta niistettävää. Jokin tässä koko rakennelmassa mättää, jos huonot ajat iskevät heti tuollaisen loven talousarvioon.
7 kommenttia:
Miksi sinun puolueesi eli SDP ei sitten ole esittänyt mitään leikkauksia, vaan päinvastoin vaatinut lisämäärärahoja sinne sun tänne?
Olen kyllä eri mieltä leikkausten välttämättömyydestä. Kokonaiskysynnän kannalta tiukka menotalous on arveluttavaa, ei sillä tavalla ainakaan taantuma helpota. Toiseksi velkaantuminen - niin kuin taloustieteilijöiden armeija on viime aikoina selvittänyt - ei ole valtiolle niin suuri ongelma kuin on annettu ymmärtää. Tärkeintä on, mitä sillä velkarahalla tehdään. Jos lisääntyvällä velalla saadaan kysyntää aikaiseksi ja taloutta kasvamaan, velan bkt-osuus voi vähetä. Oikeastaan vasta bkt-osuudella on jotakin merkitystä.
Jos valtioita verrataan kotitalouteen (kuten monet oikeistohenkiset helppoheikit ovat virheellisesti rinnastaneet), suuren osan maailman teollisistakin maista tulisi olla konkurssissa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että rinnastus on perusteeton.
Euroopan unionin ajama inflaation vastainen politiikka on koko tämän taantuman alkulähtökohta ja järjestelmään rakennettu syöpä, jota talouselämän ideologisessa ohjauksessa oleva Hankenin koulukunta ei ymmärrä eikä varsinkaan ymmärrä muuttaa.
Jälkiviisautta toki, mutta Euroa ja emua ei olisi pitänyt luoda. Ainakaan nykyisillä kriteereillä.
@Mikko. En minä tiedä. Taitavat olla vähän hölmöjä sielläkin. Mutta jos samaan aikaan hallitusasemasta käsin - jossa asioista päätetään - vakuutetaan, että ei pidä käydä vaaleja ja sitten tehdään vaalibudjetti niin onhan se aika epärehellistä.
@Anonyymi. Näinähän ne taloustieteilijät yrittävät väittää. Mutta en vain niele tuota koukkua, en ainakaan nykytiedoilla. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun taloustieteilijätkin ovat väärässä.
Tottakai, velkarahalla on järkevä investoida, jos investointi tuottaa yhteiskunnallista toimeliaisuutta(=työtä ja toimeentuloa). Mutta päteekö sama vuodesta toiseen jatkuviin menoihin? Tuntuu vähän vaikealta uskoa. Lainojen korot kun on maksettava jokatapauksessa.
Kumma juttu, että säntillisellä talouspolitiikalla selvittiin edellisestäkin taantumasta. Jos kerran ei tähän pure? Vai onko tässä se vanha laulu, että edellinen sammutettiin väärin?
Taloustiede on siitä kummallinen tieteenala, että sen edustajilla on paljon yhteiskunnallista (puhe)valtaa, vaikka oppi itsessään koostuu ristiriitaisista ja toistensa kanssa kilvoittelevista aksioomista. Mutta aina joku ajatussuunta on enemmän esillä kuin joku toinen. Vuosikymmeniä on nyt uskottu markkinamonetarismiin, jossa oikean onnen tuo yövartijavaltio, yksilöiden suvereeni vapaus ja senkin yläpuolelle ulottuva yritysten vapaus. Talouskuplan, -laman ja luottokriisin keskellä voi todeta, että väärää hevosta veikattiin. Nyt kannattaisi uskoa tuota oppia arvostelleita. Esim. PT:n Kiander on jatkuvasti muistuttanut velan ei-nyt-niin-vahingollisuudesta.
Vuodesta toiseen jatkuvat menot eivät välttämättä ole ongelma (vaikka eihän toki kukaan velkaa rakasta), jos sen osuus kansantuotteesta ei jatkuvasti nouse.
Edellisestä lamasta selvittiin valtavalla taloudellisella kasvulla ja toki valtion aivan jättimäinen velkaantuminen saatiin kuriin "välttämättömillä" menoleikkauksilla, joiden välttämättömyydestä oltiin monta mieltä. Niin sanotusti kapitalistinenkin tiedemies on hyväksynyt sen, että edellistä lamaa vähintäänkin pitkitettiin kotikutoisten leikkauslistojen kautta. Väärin sammuttaminen on aika kuvaava termi, mutta sikäli huono, koska palo kyti nurkassa aika pitkään, ennen kuin taas poltti talon.
Sitä paitsi laman maksumiehet tiedät, pitkäaikaistyöttömät ja muut lähinnä tulonsiirroilla eläneet pienituloiset ihmiset: lue köyhät. Tästä on esim. professori Matti Tuomala kirjoittanut hyllymetreittäin kirjoja, eikä vastaaninttäjiä ole näkynyt. Muutama satatuhatta suomalaista jäi siis selviämättä lamasta.
"Taloustiede on siitä kummallinen tieteenala, että sen edustajilla on paljon yhteiskunnallista (puhe)valtaa, vaikka oppi itsessään koostuu ristiriitaisista ja toistensa kanssa kilvoittelevista aksioomista. Mutta aina joku ajatussuunta on enemmän esillä kuin joku toinen. Vuosikymmeniä on nyt uskottu markkinamonetarismiin, jossa oikean onnen tuo yövartijavaltio"
Taloustiede ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Taloustiede on arvovapaa.
Taloustiede ei siis esim. sano, että yövartijavaltio "tuo onnen".
On myös väärin sanoa, että länsimaissa olisi politiikassa yleisesti uskottu yövartijavaltioon viime vuosikymmeninä. Yövartijavaltioon kuuluu vain lainsäädäntö, tuomioistuimet, vankilat, poliisi ja puolustusvoimat. Mitään muita julkisia palveluita ei yövartijavaltiossa ole. Missään länsimaassa ei ole ollut yövartijavaltiota yli sataan vuoteen. On siis täysin virheellinen väite, että yövartijavaltioideologia olisi jotenkin ollut vallalla viime vuosikymmeninä.
Mikään tieteenala ei ole arvovapaa, eikä missään nimessä taloustiedekään. Markkinauskovaisten taloustiede ei tietenkään suoraan sano, että yövartijavaltio tuo onnen. Se sanoo, että ainoata oikeata talouspolitiikkaa on julkisen roolin jatkuva vähentäminen ja rajaton luotto (myös yksittäisten ihmisten) taloudelliseen rationaalisuuteen, ilman julkista ohjausta.
Se, että ihan vielä ei olla markkinauskovaisten oppien ihanneyhteiskuntaa saavutettu, on seurausta siitä, että yhteiskunnassa on vielä joku vastavoimakin ollut olemassa.
On siis selvää, että vahva ideologinen pyrkimys yövartijavaltioon on olemassa, ja meillä sellainen jo olisikin, jos nallewahlroosit, vesaputtoset tai miltonfriemanit asian yksin olisivat kyenneet päättämään. Onneksi tuo ihmiskoe ei ole vielä onnistunut.
Toki edellisen laman hoidossa käytetyt leikkaukset kohdistuivat suuressa kohdin täysin väärin. Otettiin niiltä, joita oli helpoin ottaa. Niiltä, jolla oli vähiten ääntä väittää vastaan.
Onneksi en sitten ole päättämässä asioista, kun minusta vain tuntuu vaikealta hyväksyä se, että osa (tuskalla) kerätyistä verorahoista heitetään hukkaan velan korkoihin, ainakin silloin, jos velkaantumista olisi pystytty ehkäisemään.
Lähetä kommentti