keskiviikkona, tammikuuta 07, 2009

Lamavuosi 2009 ?

Suomi sukeltaa muun maailman mukana tai viimeistään perässä taloudelliseen lamaan ja porskuttelee sen pimeissä vesissä vuoden 2009. Tämä on ilmeisesti se premissi, josta useampi taho ennusteitaan ja toimenpideohjelmia rakentaa alkanutta vuotta silmällä pitäen. Niin talouden kuin politikankin saralla.

Taloudesta en niin hirvittävästi taida ymmärtää, en mikro enkä makrotasolla. Saa siis asiantuntevat arviot jäädä vähemmälle. Selkäydinkutina kuitenkin sanoo, että ihan niin synkkiin tunnelmiin kuin on pahimmillaan maalailtu ei ole syytä. Taloudellisella kehityksellä voisi olla ihan terve pohja, jos nämä finanssisotkut siivotaan pois. Tosin se, että talouden kauhuja toitetaan koko ajan saattaa johtaa siihen, että ne kauhut realisoituvat.

Saattaa kuulostaa tutulta, mutta 2009 avainsanat politiikassa ovat usko ja toivo. Rakkaus ei politikan saraan vielä Tommy yrityksistä huolimatta oikein istu. Politiikan tehtävänä on luoda toivoa paremmasta ja uskoa selviytymisestä. Tämä on yhdistelmä mediakilpailua retoriikan taiteensaralla ja konkreettisia toimia taloudellisen toimeliaisuuden kiihdyttämiseksi.

Suomalaisittain tilanne on se, että hallitus osaa retoriikan ja oppositio askaroi konkeretian parissa. Kummallakaan ei vain ole ollut koko pakettia hallussaan. Toivottavasti pukki sen jommalle kummalle toi. Toista toivon ja toista pelkään.

1 kommentti:

Ville Kopra kirjoitti...

Mukavaa että ajattelet noin - optimismia tässä juuri tarvittaisiin. Itsekin uskallan toivoa parempaa ja luulen, että käänne parempaan tapahtuu tämän vuoden loppupuolella. Suurin osa maailmaa suorastaan janoaa investointeja, kulutushyödykkeitä ja kasvua ja on valinnut markkinatalouden raamit työkalukseen - viimeistään muutaman vuoden päästä mennään taas lujaa ylöspäin.

Se että paketit ovat täällä hukassa sekä hallituksella että oppositiolla johtuu nähdäkseni siitä, että olemme pieni avotalous, jonka menestymistä sanelevat paljolti maailmanmarkkinat. Tätä ei kuitenkaan haluta poliittisesti sanoa ääneen (myönnetään, etenkin opposition synti tällä hetkellä) vaan on yritettävä esittää pystyvänsä ratkomaan suurin piirtein kaikki maailman ongelmat. Uskottavia paketteja ei silloin pääse syntymään, yhtälöt eivät mene kiinni.