Jotkut saavat vapaasti väittää, että kirkko ja valtio ovat jo erotetut toisistaan. Mutta niin kauan kun koululaiset ja kansanedustajat käyvät kirkossa, niin kauan kuin jotkut kirkot keräävät jäsenmaksunsa veroina tai niin kauan kuin uskonnonopetus tarkoittaa yhden opin opetusta näin ei ole.
Tämä vain tulee aina näin joulun alla mieleen. Yrittävät vielä tästäkin tehdä kristillisen pyhän, mitä se ei alunperin ole.
Koskakohan voisi koittaa se aika, kun yhteiskunta on tarpeeksi maallistunut katkaistaakseen kirkollisen napanuoransa?
4 kommenttia:
Sullahan on tiiviisti päivittyvä blogi, hienoa!
Tuohon listaasi voisi lisätä vielä mm. yritysten maksaman yhteisöveron, josta kilahtaa noin 1,75 prosenttia seurakunnille. Millä tätä perustellaan?
Toisaalta vielä sata vuotta sitten autot olivat harvinaisuus. Maailma siis muuttuu, myös tämä asia.
"Yrittävät vielä tästäkin tehdä kristillisen pyhän, mitä se ei alunperin ole."
Kyllä se muuten on. Roomalaisten Sol invictus, joka oli samana päivänä, oli varsin myöhäinen keksintö ja todennäköisesti asetettiin paikalleen nimenomaan kilpailemaan kristittyjen joulun kanssa eikä päinvastoin. Saturnalia taas ei ollut joulun aikaan vaan talvipäivänseisauksena.
Myös useimpia muita pakanallisia talvijuhlia juhlittiin nimenomaan talvipäivänseisauksen aikaan, eli muutama päivä ennen kristittyjen joulua.
Niin no. Tokihan joulussa on kristillisiäkin elementtejä mukana, mutta niin on niitä pakanallisiakin.
Kyllä minä näen siellä taustalla ne keskitalven juhlat, vaikka päivä vähän heittääkin. Mutta ehkä se on kiinni omista preferensseistäni
On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa sekä Saturnaalia juhlaa. Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta, vaan valheellinen porttokirkko. Rooman katolinen kirkko toi pakanuuden niiden kristittyjen keskuuteen, jotka pitivät Rooman katolista kirkkoa oikeana seurakuntana. Tällä tavoin Rooman katolinen kirkko sai eksytettyä uskovia omaksumaan pakanallisia perinteitä. Ikävä kyllä Rooman katolisen kirkon pakanalliset perinteet ovat tärkeässä osassa myös protestanttien keskuudessa sekä ns. vapailla suunnilla. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringonjumalan Tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25 päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumalallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.
Historiallinen fakta on, että vuonna 354 Rooman piispa Julius määräsi Jeesuksen Kristuksen viralliseksi syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa ei siis ole ollut olemassa ennen vuotta 354 jKr. Jeesus ei määrännyt joulun viettoa, eikä sitä että Hänen syntymäjuhlaansa tulisi juhlia juuri 25 joulukuuta. Alkuseurakunta ei viettänyt joulua ja Kristuksen syntymäjuhlaa 25 päivä joulukuuta. Jeesus ei asettanut ollenkaan syntymäjuhlansa viettämistä millekään erikoiselle päivälle, eikä Hän edes asettanut syntymäjuhlaansa vietettäväksi kerran vuodessa. Uskovina meillä on oikeus muistella sitä vaikka joka päivä, mutta Jeesus ei asettanut sitä kerran vuodessa vietettäväksi juhlaksi.
Vuonna 394 alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen mukaan "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html
Lähetä kommentti