Löysin sitten itseni vappuaattona Malmin lentokentältä. Hämmentävää? Ei loppujen lopuksi, pojat olivat aamupäivällä harjoittelemassa uudessa päiväkodissa Tapanilassa ja puolisko on tällä hetkellä duunissa kentän ravintolassa. Köpöttelin siis Tapanilasta kentälle.
Todettakoon, että kymmenen helsinkiläisvuoteni aikana (joo, joo, asun Vantaalla nyt) tämä oli eka kerta kentällä. Pakko tunnustaa, että ymmärrän kentän intohimoisia puolustajia hieman paremmin nyt. Onhan se hieno paikka, näin paisteisena päivänä jopa sikasiisti. Tosin kommentoin kahvinikin äärestä kentällä, että "saisi tuohon kyllä hienon lähiönkin".
Hyvä kysymys lienee se, että voittaako se, että paikka on siisti ja upea, sen että siellä voisi olla useamman tuhannen ihmisen koti. Ei välttämättä, mutta hieno paikka se on silti.
1 kommentti:
Viimeistään nyt Lounais-Sipoon alueliitoksen varmistuttua tuntuu irvokkaalta edes punnita toisiaan vastaan yhtä uutta lähiötä ja valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi rankattua elävää lentokenttää.
Helsinki saa vuoden 2009 alussa Sipoosta 24 kertaa Malmin kentän kokoisen alueen tonttimaata entisten kaikki väestöennusteet ylittävien varantojensa täydennykseksi.
Sen sijaan koko laajalla pääkaupunkiseudulla ei ole kuin yksi ainoa kevyttä lentoliikennettä palveleva lentokenttä, joka lisäksi on ympäristössään ainoa jäljellä oleva avara maisema.
Eiköhän sitä lähiömattoa mahdu haaveilemaan aika moneen muuhunkin paikkaan kuin juuri sinne missä on jotain koko seudulla ainutlaatuista monimuotoisuutta?
Lähetä kommentti