Miksi pitää valehdella, kun esitetään suora kysymys? Meinaan tällä nyt, sitä tutkimusta, joka oli tehty puolueen kokousedustajien keskuudessa. Väittäisin, että 99,9% heistä ihan taatusti tietää, ketä aikoo äänestää puheenjohtajavaalissa. Jos ei tiedä, niin pitäisin asiaa aika kummallisena, kokoukseen luulisi valikoituvan väkeä joka tuntee ja tietää ehdokkaat, tai joilla on missio jonkun ehdokkaan puolesta. Voi olla, että en taas ymmärrä, mutta odottaako joku muka ihan tosissaan saavansa jotain uutta tietoa puheenjohtajehdokkaista tai heidän kannoistaan kevään kuluessa?
Miksi pitää olla yllättänyt, kun väläytetään, että kepu on ollut jakelemassa äänestyskehotuksia, Antti "mitkä poliittiset teot?" Kaikkosen tanssikilpailu-uran edistämiseksi? Kai se nyt on ollut kaikille (myös ohjelman tekijöille!) alusta saakka selvää, että viralliset ja "viralliset" tekstiviestit ja sähköpostit leviävät ympäriinsä, jotta Kaikkonen pysyisi kisassa. Eikä tästä pidä kepulaisia syyttää, moni demari muistaa varmaan saaneensa erilaisia äänestykehotuksia, muiden tositeevee ohjelmien yhteydessä... Kaikkonen pysyy kepulaisten äänillä kisassa, ei se voi olla mikään yllätys.
Miksi kepun verkkoäänenkantaja kirjoittaa case kanervasta näin: "Ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) tekstiviestien ympärillä pyörinyt jupakka herättää kysymyksiä kansanvallan ja median suhteista. Viikkoja kestänyt ajojahti johti lopulta siihen, että Kokoomus ei enää kestänyt mediapainetta. "
Tuo juttu kannattaa muutenkin tsekata, jos haluaa vähän erilaisen näkemyksen tapaukseeen. Apilan (maalaisliiton?) mielestä, Kanerva jouduttiin erottamaan vain mediapaineen takia. Sillä että hän valehtelee julkisesti ja jahtaa naisia sairaalloisesti (turvallisuusriski...) ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Näkemyshän tuokin.
Miksi on joskus pakko vaikka ei taho?
8 kommenttia:
Kokousedustajia valittaessa tuntui hyvin keskeinen äänestyskriteeri olevan se, ketä kukakin kannattaa puheenjohtajaksi. Tavallaan puheenjohtajavaalin ensimmäinen kierros käytiin jo ko. äänestyksessä. Siksi tuntuu vähän hassulta että järjestetään pitkä kiertue jossa yhdeksän ehdokasta pääsee aika lyhyesti itseään esittelemään - ihmisille jotka jo ovat jonkun kannattajia ja ne jotka eivät ole, eivät puheenjohtajasta nykysäännöillä ole päättämässä.
Uskon kyllä, että kokousedustajissa on paljonkin sellaisia jotka arpovat kantaansa joidenkin tiettyjen ehdokkaiden välillä. Sellaiseen arpomiseen eivät tuollaiset isot paneelit ole omiaan ratkaisua tuomaan.
Näin minäkin ajattelin, mutta itse asiassa iso uudistuminen hieman tuoreimpien ehdokkaiden muodossa lisää toisaalta varmasti myös epätietoisuutta linjaeroista ja mielipiteistä. Yllättävän moni on minulle sanonut vielä pohtivansa ja odottavansa jonkinlaista valaistusta mm. pj-kiertueelta. Joukoissamme on yhä optimisteja;)
Niin...Olisiko yksi syy kierrokselle se,että jäsenet pääsevät katsomaan ja kuulemaan? Puoluekokoukseen kuitenkin lähtee vain pieni joukko. Olisi todella kummallista keskustella jäsenyyden merkityksen kasvattamisesta, jos edes näin historiallisessa tilanteessa ei vaivaduttaisi tavallisten osastoaktiivien luokse näytille. Valinnan jälkeen ei vastaaviin tilaisuuksiin ole aikaa ja mahdollisuutta.
Eikä tietenkään pidä unohtaa mahdollisuutta välittää viestiämme tiedotusvälineille paneeleiden kautta. Maakuntalehdet ovat olleet hyvin kiinnostuneita tilaisuuksista.
Itse siis pidän kierrosta tärkeänä ihan muista syistä kuin edustajien vakuuttamisesta. Viitaten vaikkapa Kemijärven tilaisuuteen, yhden kokousedustajan takia ei kannattaisi lennättää 9 ehdokasta tentattavaksi :)
Hyvä ja kaunis homma se on ;-)
Hanna: Kyllä Meriläisen Eikan tentattavaksi pitää ehdottomasti 9 ehdokasta lennättää Kemijärvelle!
Niin, no, en vain usko, että puhuvat totta he, jotka sitä valaistusta vielä odottavat. Eivät uskalla päättää, vaikka mieli tekisi on lähempänä totuutta.
Eikä tämä tällä kertaa ollut mielestäni kovin kyynistä. Enempi sitä, että kyllä puoluekokousedustaja on kovin tietämätön, jos ei tunne ehdokkaita niin hyvin, ettei voi suosikkiaan nimetä tässä vaiheessa. Jos joku nyt vakuuttaa myöhemmin, niin saahan mielipidetään vaihtaa. Tuo vaihtamisepelko -ja peikko on ehkä vähän se, mikä tässä vaikuttaa.
Juu, Hanna on tietysti oikeassa: merkitys keskustelutilaisuuksilla on jopa tätä yksittäistä kisaa suurempi.
Olen hieman eri mieltä Petterin kanssa. En nimittäin usko, että merkittävä osa edustajista on vielä lopullista päätöstään tehnyt. Ehkä he kaipaavat jonkinlaisia jännitteitä kisaan ja esimerkiksi jonkinlaista yksittäistä temaattista ulottuvuutta (esim. viime kuntavaaleissa yksityistäminen vs. julkisesti tuotetut palvelut), joka ratkaisevasti erottaisi ehdokkaat toisistaan.
Mikä tulee olemaan pj-keskustelun pääteema? Se on aika kiinnostava kysymys. Ja tärkeä.
Setä-Arkadiakin kaipaili ehdokkaita erottavia teemoja. Ehdokaspaneeli oli kuulemma ollut tasoa "Kiljunen totesi että hän satsaisi mielummin palvelujen kehittämiseen kuin veronalennuksiin, johon näkemykseen kahdeksan muuta ehdokasta yhtyivät". Varmaan siellä oli myös yhdeksästä suusta tuotu esiin, että Natojäsenyys ei ole ajankohtainen mutta optio on syytä pitää olemassa ;-)
Toivottavasti jännitteitä jollakin tavalla kuitenkin syntyisi.
Osuvin juttu Nato-optiosta vähään aikaan:
http://lehti.samizdat.info/2008/04/08/2298/
Lähetä kommentti