Suomalaisten aikanaan omistamia maita yritetään oikeudessa saada takaisin alkuperäisten omistajien (heidän jälkeläistensä) haltuun.
Näihin yksityismaiden palauttamiseen ja niiden juridiseen oikeutukseen en nyt puutu mitenkään. En osaa. Ehkä juridisesti on niin tai näin, en tiedä.
Mutta muuten: iso HUOH! Eihän tuossa prosessissa ole ns. Karjalan palauttamisesta mitenkään kysymys. Yksityiset voivat noin yrittää maitaan takaisin, jos siltä tuntuu. Karjala nimisen alueen kuuluminen johonkin valtioon taitaa olla vähän eri juttu.
Eikä pidä tulkita niin, että kannattaisin Karjalan liittämistä Suomeen. Ja nimenomaan "liittämistä" ei "palauttamista". Kielekäyttö tässä asiassa kertoo jo siitä, kuinka vinoutunut käsitys Suomessa tästä on.
On ne käytännölliset kysymykset siitä, että II maailmansodan rajoja ei minkään tapauksen osalta kannata lähteä siirtelemään, ennakotapaukset voivat aiheuttaa hyvin ikäviä seuraamuksia (pitäisikö Puola siirtää takaisin vanhalle paikalleen...?). Ja sitten on tosiasialliset kysymykset, että ei ole oikeudenmukaisia rajoja. Ei ennen sotaa vallinneet rajat olleet mitenkään sen oikeudenmukaisemmat kuin vaikkapa Pähkinäsaaren rauhan rajat.
Jos katsotaan tuota viimeksimainittua, niin sitten voidaan tulkita, että mehän miehitämme vaika kuinka laajoja alueita itse. Tai jos otetaan ne rajat, joissa Ruotsi(Suomi siinä mukana) oli laajimmillaan, niin sittenhän tässä olisi meille palautettavaa aikas paljon enemmänkin.
Höperehteminen ei tässä asiassa lopu, vaikka sitä toivoisinkin, joten en toivo.
2 kommenttia:
Ja nyt vain odottamaan, että kommenttikenttään tulee propagandaviestejä aluepalautuksista - tiedät kyllä mistä suunnasta.
Juuh, sama odotus ollut päällä kirjoittamisesta asti ;) Kumma juttu
Lähetä kommentti