No, siis jos ollaan tarkkoja niin kysymyksen pitäisi kuulua millaiseen sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ajatus, jota lomalla pohdiskelen on näet ainakin allekirjoittaneesta merkityksetön esimerkiksi seksuaalisen tasa-arvon suhteen. Seksuaalinen suuntautuminen ei näet millään tavalla keskeisesti vaikuta ihmisten tapaan ajatella – luullakseni siis ainakaan.
Sukupuoli taas on ominaisuus, joka selkeästi määrittelee ihmisiä. Se jopa biologisesti jaottelee. Se millaisen vaikutuksen tällä (sukupuolella, ei jaottelulla) uskotaan olevan jotakin sukupuolta olevan ihmisen ajatteluun ja toimintaan keskimäärin, on tasa-arvonkäsityksen kannalta erittäin ratkaisevaa.
Jos uskomme (psykologiahan tätä ei koskaan pysty todistamaan), että miehet ja naiset ovat ajattelulaltaan – ja sitä kautta toiminnaltaan – erilaisia, eli sukupuoli määrittää ajattelua, niin silloin tasa-arvotoimenpiteiden tehtävänä on huolehtia, että kaikissa eri (julkisissa) tehtävissä on mahdollisimman tasainen edustus kumpaakin sukupuolta. Muutenhan ihmiskunnan ajattelun kokonaisuus ei tule edustettua.
Mutta jos taas olemme sitämieltä, että mies ja nainen ajattelevat periaatteessa samalla tavalla, ja erot johtuvat sukupuolesta riippumatta kasvatuksesta, arvoista, kulttuurista yms parametreista, niin silloin edustusten sukupuolisuudella ei ole väliä. Silloin keskeistä on taata jokaiselle yksilölle yhtäläiset oikeudet päästä johonkin tehtävään. Tässä tilanteessa esimerkiksi sukupuolikiintiöt ovat selkeä rikkomus tasa-arvoa vastaan.
Uskomisestahan tässä vissiin on kysymys, tiede tätä ei ole mihinkään suuntaan (kai?) todistanut. Itse olen kallistunut jälkimmäiseen suuntaan, aiemmin hyvin jyrkästi, nyttemin sitten vähän varovaisemmin.
Kai tästäkin näkökulmasta pitäisi puhua päätöksentekoa mietittäessä. Vai oliko tämä nyt ymmärrettävää ollenkaan – vai liian filosofista politiikkaan suhteutettuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti