Kaikkien kolmen suomalaisen ay-keskusjärjestön jäsenmäärät ovat kasvussa. Hyvä niin, kaikkien yhteisenä huolena tulee jatkossa olla vielä nykyistäkin voimakkaammin järjestäytymisasteen pitäminen korkeana.
Akava kasvaa edelleen kaikkein voimakkaimmin. Se selittyy koulutusrakenteen muutoksella ja sen pitkillä vaikutuksilla ehkä enemmän kuin heidän itse tarjoamallaan selityksellä:
"Ilmiön takana on järjestäytymistapa: akavalaiset järjestäytyvät tutkinnon ja ammattikunnan perusteella", Nurmio(Akavan johtaja) sanoo.
Tutkintopohjainen järjestäytyminen sopii täydentämään ammatti ja työpaikkakohtaista, mutta ei koskaan voi korvata sitä. Jos kaikki palkansaajat järjestäytyisivät tutkinnon ja siis käytännössä koulutusidentiteetin mukaan, tulisi laadukas edunvalvonta käytännössä mahdottomaksi.
Työehdot pitää kuitenkin sopia työn, ei koulutuksen mukaan. Erilaiset työpaikat tuovat työehdoille omia vaatimuksiaan, joten koulutuspohjainen järjestäytyminen ei laajamittaisesti toimi. Niiden työnantajien määrä joiden kanssa pitää neuvotella on akavan mallissa myös suurempi. Eli tarkoittaa vaikeammin hoidettavissa olevaa edunvalvontaa. Neuvottelut vaativat myös ja ehkä ennenkaikkea luottamusta, joka on vaikeasti luotavissa ilman jatkuvaa kontaktia.
Koulutuspohjaisessa edunvalvonnassa on toki myös oma järkensä. Sillekin on tilaa suomalaisella työmarkkinakentällä.
Ammattiyhdistysliike on kuitenkin edelleen liian hajaanut Suomessa. Samoilla aloilla voi olla useita eri ammattiliittoja jopa kaikista keskusjärjestöistä. Näillä on keskenään jopa ristiriitaisia neuvottelutavoitteita. Palkansaajan etua tämä ei palvele. Jatkossa liitto (ja keskujärjestörakennetta) pitää pystyä tiivistämään entisä järkevämmiksi kokonaisuuksiksi.
4 kommenttia:
Ammatillinen identifiointi tutkinnon kautta on sinänsä hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Kun yksilö ei pohjoismaisessa yhteiskunnassa kastiudu, yksilö itse lokeroi itsensä. Tai korostaa egoansa olemalla vähän enemmän, kun on "". Ihanan naiivia narsismia.
Uusien "henkisten hierarkioiden" syntyminen työyhteisöihin on sinänsä huolestuttava kehityssuunta. Työyhteisön eheys kärsii edunvalvonnan lisäksi. Vaikka eräs keskusjärjestö voi perustella kasvulukujaan "kulttuurimuutoksella" -- taustalla kummittelee pikemminkin epäterve kilpailu, joka ei sovi edunvalvontakenttään.
On vaikea uskoa, että esim. akavalaisella Restonomiliitolla on mitään muuta funktiota kuin luoda "professionalistista elitismiä". Jäsenethän työskentelevät alalla, jossa on voimassa pamin tes. Sama koskee pitkälti tradenomiliittoa, joka höyläilee vähän kaikkien reviireillä.
Harmillista sinänsä. Ihminen luulee liittyvänsä ay-liittoon, joka neuvottelee hänen työehtonsa ja pitää hänen puoliaan. Wrong. Näissä tapauksissa hän liittyy "liittoon" jolla on jäsenkortti, kesämökki ja vakuutusalennus -- mutta ei luottamusmiesjärjestelmää eikä tes:n synnyssä osaa eikä arpaa. Kannatettavaa(ko)?
...tai on korkeintaan paperi jossa lukee että "noudatetaan lakia" ja sen paperin otsikkona on "sopimus".
Lähetä kommentti