Perustuslakivaliokunnan soppa sai sitten ihan uusia piirteitä. Hallitus veti kiistaa aiheuttaneen lakiesityksen pois käsittelystä ja ilmoitti sitten, että perustuslakia muutetaan hallituksen tahdon toteutumiseksi.
"Hei me ammutaan tätä ongelmaa tykillä", on hallituksen viesti. Muodollisesti isoon, mutta käytännössä hyvin pieneen asiaan haetaan ratkaisu rankimman kautta. Tämä oli yllätys. Oletin, että lakiesitystä olisi korjattu näennäisesti, neuvoteltu hallituspuolueiden perustuslakivaliokunnan jäsenet ruotuun ja viety asia sitten läpi.
Asia on mitä ilmeisemmin mennyt arvovalta (ja valta ihan yleensä) kysymykseksi. Ei riitä, että saadaan ratkaisu. Samalla pitää saada näytettyä, että kun jotain on päätetty se myös pidetään. Tuli mikä tuli ja tapahtui mitä tapahtui.
Itse asiaa enemmän selvittämistä jatkossa tarvitaan toimivaltasuhteisiin. Perustuslakivaliokunnan asema pitäisi käydä läpi. Vaikka se on ylin perustuslakia tulkitsevat elin, onko sillä silti legitimiteetti muuttaa poliittisesti tehtyjä sopimuksia? Tässä ei siis ole kyse siitä, miten asiat näennäisesti ovat, vaan miten ne ovat poliittisessa todellisuudessa. Sen lisäksi perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuin. Valiokunta toimii osana poliittista koneistoa, eikä ole tuomioistuimen tavoin riippumaton.
Saattaa olla hyvinkin mahdollista, kuten moni tuntuu ennustavan, että perustuslakia ei muuteta, vaan asia hoidetaan kevyemmin keinoin presidentinvaalien jälkeen pois alta. Vaalien jälkeen tästä pestään vielä kyllä ihan kohtuullinen pyykki sekä puolueiden välillä että niiden sisällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti