Vuoden 2005 kielisammakoksi on - aiheesta - valittu valtiovarainministeriön lanseerama "tuottavuuden toimenpideohjelma". Suomen kielen laitos kuvailee ilmaisua uusorwellilaiseksi, koska käytännössä se tarkoittaa 17 500 työpaikan vähentämistä valtionhallinnosta.
Palkinto menee ihan oikeaan osoitteeseen. Ohjelman nimitys on osuva esimerkki siitä minkälaiseksi kansalaisille vieraaksi kieleksi virkamiesten ja politiikkojen kieli helposti vääntyy. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että politiikka muuttuu entistäkin vaikeaselkoisemmaksi, kun sen kielestä ei voi päätellä tai tietää mistä todellisuudessa on kysymys.
Politiikot puolustelevat vaikeaa kieltä ja ontuvia nimityksiä usein sillä, että asiat ovat niin vaikeita, että niiden selittäminen vaatii eksaktia kielenkäyttöä, mikä sitten asiaa tuntemattomista saattaa tuntua vieraalta. Tämähän ei tietenkään ole totta. Vaikeat nimet ja harhaanjohtavat nimitykset asioista, ovat kätevä tapa pakoilla vastuuta. Voi puhua vaikeastakin asiasta ottamatta siihen kunnolla kantaa, kun pitäytyy mukavasti kapulakielisyydessä. Asioiden selkokielellä selittämättömyys on useimmiten - tiedostettua tai tiedostamatonta - vastuunpakoilua.
Politiikasta ja politiikan asioista on voitava puhua kielellä, joka on ymmärrettävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti