torstaina, helmikuuta 24, 2005

Welcome to Europe, Mr. Bush

Neo sai taas antibioottikuurin, nyt kymmeneksi päiväksi(!). Lääkäri ei ollut ihan varma, että onko toisen korvan putki tukossa tai irti, tosi kiva arpoa asiaa itsekin. Lääkäri ei myöskään ollut ihan varma, että määrääkö lääkkeitä vai ei, vaan kyseli meiltä että pitäisiköhän tämä nyt lääkitä. Toivottavasti kröhä nyt kuitenkin paranisi. Muutama huonosti nukuttu yö tähän väliin pääsi mahtumaan.

Sunnuntaina potkaistiin Mirkan tulevaa eduskuntavaalityötä käyntiin järjestämällä tukiyhdistyksen hallitusta ja toimintaa. Varojen keruu on keskeisessä roolissa. Vaikka ehdokas on hyvä niin kokonaan ilman rahaa emme häntä ensi kerralla saa läpi. Usko läpisaantiin on kuitenkin kova.

Bush tyhmempi kiertää nyt Eurooppaa ja onnistui viimeinkin keksimään, että EU on olemassa. Siihenkin havaintoon tarvittiin toinen virkakausi. Ilmeisesti hän ja hänen naruistaan vetelijänsä eivät välittömästi suunnittele uutta sotaa, koska nyt korostavat uutta yhteistyötä ja Euroopan-Yhdysvaltain akselin tärkeyttä.

Jos uusi sota - esimerkiksi Irania vastaan - olisi suunnitteilla, yhteistyöpuheisiin tuskin tuhlattaisiin aikaa. Tuokin hallinto tietänee, että Euroopan tukea sodalle ei ole saatavissa, vaan lopputulos olisi uusi välirikko. Yhteistyön parantaminen on sinällään tärkeää, sillä vaikka USAn päätöksiin vaikuttaminen on vaikeaa niin yhteistyön kautta siihen on edes joitakin mahdollisuuksia. Konfrontaation kautta ei heidän linjaansa saada mitään toivottua vaikutusta aikaan.

Eurooppalaisilla politiikoilla olisikin tärkeä tehtävä näyttää miten eurooppalainen yhteiskuntamalli - ja sen paras ilmentymä pohjoismainen malli - takaa rauhallisen, tasa-arvoisen ja toimivan yhteiskunnan. Ei tästä mitään varmaan suoraa seuraa, mutta pitkällä aikavälillä jotain voi olla saavutettavissakin. Toivosta ei voi luopua - kaikki on mahdollista.

lauantaina, helmikuuta 19, 2005

Sähkö on perusoikeus

Enestam (ruots) esitti - ja perui sitten esittäneensä sanoen vain kertoneensa ministeriönsä selvitykestä - että sähkölämmitteiset talot laitettaisiin (haitta)verolle.

On totta, että talojen lämmittäminen sähköllä on tyhmää silloin, kun muu järkevä vaihtoehto - käytännössä kaukolämpö - on käytettävissä. Mutta jos näin ei ole, niin miksi siitä pitäisi rankaista. Ja on kai sitäpaitsi huomattavasti järkevämpää käyttää sähköä pientalojen lämmitykseen kuin pykätä öljypolttimoa joka torppaan?

Sähkö on nykyaikana perusoikeus. Elämme sähköintensiivisessä yhteiskunnassa, jota nämä pohjoiset olomme vielä tehostavat. Sähkön säästämistä pitää toki kehittää, mutta valtiovallan politiikan lähtökohtana pitää jatkossakin olla edullisen sähkön tarjoaminen kansalaisille. Ilman sähköä emme tule, emmekä tule tulemaan toimeen: päinvastoin.

Sähkön tuotantotapoja pitää toko kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan, sähköä vähemmän kuluttavia laitteita kehitellä ja niin edelleen, mutta on hullua ajatella, että sähkön käyttö tulisi vähenemään.

Sähkö on perusoikeus ministeri Enestam, näpit irti!

maanantaina, helmikuuta 14, 2005

Laivalla

Viikonloppuna oli demarinuorten Punainen Myrsky risteily, joka keräisi vajaa sata aktiivista nuorta demaria Itämeren aalloille. Risteily järjestettiin samaan aikaan Laulu Palaa risteilyn kanssa, joka on Valkeakoksen työväenmusiikkiuhlien järjestemä happeninki. Erityisesti vanha tuttu suosikki Punatähdet oli jälleen erinomainen kaikessa hauskuudessaan ja lavashownsa vetovoimassa.

Risteilemisen lisäksi pidettiin hyvinvointiseminaaria. Tarkoituksena oli saada porukka keskustelemaa ja miettimään sitä minkälaista hyvinvointia oikeasti haluamme ja miksi, kenelle ja millä ehdoin? Suomi on siitä kummallinen maa, että täällä niin oikeistolainen kuin vasemmistoonkin lukeutuva vannovat hyvinvoinnin nimiin. Kumpikin tarkoittaa sillä pintaretoriikan samankaltaisuudesta huolimatta kuitenkin hyvinkin eri asioista.

On syytä välillä pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on se hyvinvointi, jota ihmisille halutaan tarjota. Mitä siihen kuuluu ja millä ehdoilla? Tähän on syytä palata.

torstaina, helmikuuta 10, 2005

Kuntia, kuntia, kuntia

"Suomessa on liikaa kuntia", sanoo Kalliomäki päivän lehdessä. Totta, epäilen minä.

Kunta on hallinnollinen perusyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa palveluita kansalaisille. Kaikki muu siihen liitetty kotiseutu tai nimirakkaudesta ("ei meidän kunnan nimi saa hävitä, jos yhdistetään") on sälää.

Ongelma on kahtalainen. Toisaalta Suomessa on liikaa pieniä, muutaman sadan muutaman tuhannen pikkukuntia, joiden koko ei yksinkertaisesti mahdollista hyvää hallinnoimista. Toisaalta meillä on pk-seutu, jossa on isoja kuntia, mutta jotka ovat täysin kykenemättömiä katsomaan aluetta kokonaisuutena ja tekemään yhteistyötä sen kehittämiseksi.

Saadaanko kuntia yhdistettyä ilman pakkokeinoja? Toivottavasti, sillä väkisin puserretut liitokset vaativat aina pidemmän ajan alkaakseen toimia kunnolla. Epäilen kuitenkin suuresti onnistuuko se. Olen vahvasti sitä mieltä, että valtiovallan tulisi alkaa porkkanoiden (mm. liitosrahat) lisäksi miettiä raippaa yhdistysmisten vauhdittamiseksi.

tiistaina, helmikuuta 08, 2005

Ei minkään sortin sosialisti

Yleisesti ottaen en viitsi puuttua Vasemmistoliiton sisäiseen kiehuntaan ja kriisiytymiseen. Se on heidän oma asiansa ja saa sellaisena pysyäkin. Käyn tosin kiinni Vasli pj Siimeksen kommenttiin siitä, että hän totesi ettei koskaan ole ollut minkään sortin sosialisti ja olevansa tästä ylpeä.

Ja sama ihminen puhuu tosissaan johtavansa puoluetta, joka pyrkii sijoittumaan SDP:stä vasemmalle. Ja SDP on ohjelmansa mukaan sosialistinen puolue? Historiaa, sekä sitä tavallista että aatehistoriaa olisi hyvä tuntea edes yleissivistyksen verran, puheenjohtaja Siimes.

Sosialismi ja kommunismihan eivät missään tapauksessa ole eivätkä koskaan ole olletkaan sama asia. Kommunismi oli (ja on) kieroutunut muoto sosialismia. Se hylkäsi osan sosialismin kauneimmista ihanteista, kuten demokraattisuuden ja rauhantahtoisuuden. Ja lisäksi lokasi sosialismin nimeä käyttämällä sitä omana kilpenään.

Sosialismia voi karkeasti ottaen katsoa olevan kahta päälajia eli järjestelmä ja arvososialismia. Järjestelmäsosialismi keskittyy yhteiskuntaan järjestelmänä, omistussuhteisiin ja niin edelleen. Sekää ei kuitenkaan tarkoita kaikkien tuotantovälineiden sosialisointia eli tässä valtion tai muun yhteiskunnallisen kontrollin haltuun ottamista. Arvososialismi kunnioittaa sosialismin ydinarvoja välittämistä eli solidaarisuutta, vapautta, tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä jne. SDP:n sosialismi on rajamuoto näiden kahden tyypittelyn välillä.

Jos Siimes kerran sanoo ettei sosialisti, niin ei hän varmaan sitten ole. Se kuitenkin osoittaa, että hän ei tunne puolueensa saati aatteensa - jos hänellä sitä on - historiaa.

perjantaina, helmikuuta 04, 2005

Puista kylää

Ajattelin, että pitäisikö kirjoittaa, vasemmistoliiton sisältä lähteneestä keskustelusta vasemmistopuolueidemme yhdistymisestä. Ajattelin uudestaan ja totesin sen olevan turhaa. Asialle tuskin mitään hetkeen tapahtuu ja keskustelu siitä kiinnostaa todennäköisesti aika rajallista joukkoa.

Mutta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eilen hyväksyä kaavasuunnitelman jatkotyön pohjaksi koskien "Myllypuron puista kaupunkikylää". Kyseessä on metsäinen alue Myllypuron vesitorin tienoilla, karkeasti ilmaisten. Sinne on kansainvälisen arkkitehtikilpailun kautta haettu ja saatu suunnitelma uuden, puusta rakennetun pientalotalueen toteuttamiseksi. On haettu ratkaisua, jossa tehtäisiin modernia puurakentamista tyyliin nykyaikainen Porvoo tai Rauma. Tarkemmin voi tutustua täällä http://www.hel.fi/ksv/projektit/myllypuro/etelamyllypuro/

Suunnitelma on hieno. Lautakunnassa oli soraääniä, joiden mukaan alueelle olisi pitänyt kaavoittaa myös pienkerrostaloja. Itse en tätä kannattanut, vaikka yleensä olen sitä mieltä, että mahdollisimman monimuotoinen asuntorakentaminen kaikilla alueilla on ideaali. Lähdin siitä, että alue rinnastuu vieressä olevaan nykyiseen Myllypuroon ja isompana kokonaisuutena tapahtuu asuntokannan sekoittumista.

Lisäksi on hienoa, että päästään toteuttamaan tällainen puurakentamisen pioneeriprojekti. Puu on kuitenkin ollut hieman syrjässä suomalaisissa rakennusvalinnoissa. Palataan asiaan, kun hanke etenee.

tiistaina, helmikuuta 01, 2005

Vanhanen kunnallispolitikoi

Pääministeri Vanhanen (maal.liit) otti tänään kantaa Malmin lentokentän kohtaloon toteamalla ettei Kiikala ole mikään vaihtoehto. En nyt sano mitään siitä, mitä Malmille pitäisi tehdä, mutta Vanhaselta tällainen kunnallispolitikointi pääministerin asemasta käsin on törkeää.

Ilmeisesti helsinkiläiset kepulaiset ovat sopineet pääministerin kanslian kanssa, että tällä yritetään sisäänmarssia Helsinkiin. Käytetään näkyvintä puhuvaa päätä ottamaan kantaa Malmin kenttään. Yritetään näin asettua asemaan, josta pystytään ostamaan kannatusta Helsingistä.

Uskon, että helsinkiläiset, sekä Malmin puolustajat että muut, ovat tarpeeksi fiksuja näkemään tällaisen sumutuksen läpi. Asiahan ei sinällään pääministerille kuulu pätkääkään - saisi tehdä töitään ja osallistua kunnallispolitiikkaan Nurmijärvellä, kun siellä kerran valtuustossa istuu.