Eurovaaliveikkaus

Laitan vedon vetämäään eurovaaleista. Tai en nyt ole kenenkään kanssa vetoa lyönyt, mutta itseni huvittamiseksi teen vaaliveikkauksen:

Äänestysprosentti: 37

Keskustelu on hiljaista ja olematonta, enkä usko, että Soinin henkilökohtainen kannatus on niin suuri, että vaikuttaa äänestysprosenttiin. Menneistä vaaleista en tiedä, mutta tällä kertaa puolueet saavat pelkästään tuijottaa peiliin, jos äänestysprosentti ei kelpaa.

Paikat:

Kok: 4

SD: 3

Maal: 2

Ps: 2

Vihr: 2

Kokoomuksen media -ja viestintätoimistovetoinen poliittinen huijaus kantaa vielä ainakin nämä vaalit ja tuo komeat 4 paikkaa. Puolueen kannatukselle ei näytä olevan tällä hetkellä kovin suuria pidäkkeitä huolimatta reisille valuvasta politiikan hoidosta. Demarikannatus on hiljalleen nousemassa murheen alhosta, vaikka kiitos kuuluukin taantumalle eikä onnistuneelle oppositiopolitiikalle.

Maalaisliiton sisäinen sekasorto yhdistettynä melko onnettomaan ehdokaslistaan tiputtaa sen kahteen paikkaan. Perussuomalaiset onnistuvat vaaliliitossa ja saavat sen molemmat paikat. Vihreät nappaavat viimeiset kaksi paikkaa.

Muuttujia on paljon ja tärkein on ehkä äänestysprosentti. Mutta tällä veikkauksella mennään

Puolueet hyönteisinä

Vaikka niin voisi varomattomampi lukija ajatella, niin tämä ajatusleikki ei ole syntynyt humalassa. Ehkä vähän väsyneessä mielentilassa, mutta alkoholilla ei siis todellakaan ollut mitään osuutta asiaan.

Jos puolueiden tunnukset eivät olisi kukkia, vaan hyönteisiä, niin mitä ne olisivat? Vastaukset ovat seuraavat:

Sosialidemokraattien tunnus on muurahainen. Se on ahkera työläinen, joka asuu yhteisössä ja työskentelee yhteisen hyvän eteen. Joku voi hakea jotain kuvaavaa myös siitä, että rakennustekniikka ei ole kehittynyt hetkeen, mutta se on vain pahoja puheita.

Kokoomus on selvästi hirvikärpänen. Se elää hyödyntämällä toisia ja imee näiden verta. Se on ärsyttävä vaiva, joka on lisääntymään päin. Kuten kokoomus muutenkin hirvikärpänen käyttää menestyksellistä taktiikkaa lisääntyäkseen.

Keskusta on torakka. Kestävä ja jääräpäinen. Vaikka niistä kuinka yrittää päästä eroon, niin se ei vain onnistu millään.

Vihreiden hyönteinen on kaaliperhonen, turhamainen haihattelija, joka keskittyy lentelemään ympäriinsä. Ja lyhytikäinen, kuten vihreä liikekin.

Perussuomalaisten hyönteinen on punkki tai tupajäärä. Johan se nyt kuulostaakin oikealta. Kovin kotimainen vaiva.

Kristillisdemokraatit ovat rukoilijasirkkoja. Fundamentalismissaan tappavia ja muiden kannalta vaarallisia, jos niitä esiintyy paljon.

Vasemmistoliiton hyönteinen on vähän yllättävämpi. Se on kimalainen. Vertautuminen johtuu siitä, että kimalaisen ei fysiikan lakien mukaan pitäisi pystyä lentämään ja vasemmistoliiton ei taas pitäisi enää olla järjen mukaan olemassa. Kimalainen kuitenkin lentää ja vasemmistoliitto on.

Rkp:n tunnus ei ole leppäkerttu kuten nyt, vaan satiainen. Se on loinen, kuten ruotsinkielinen puoluekin ja sitä esiintyy vain tietyillä alueilla kuten ärkoopeeläisiäkin.

Kerimäen loukkaaminen ei kuulu valtiolle

Kerimäkeä tai siis sitä sinällään komeaa puukirkkoa ei loukannut mikään valtio. Eikä sen loukkaamisen puolustaminen todellakaan kuulu valtiolle.

Kirkkoherra Oja vaatii HS:ssä valtiota puuttumaan Berlusconin tekemään kirkon loukkaamiseen. Jotain rajaa! Kirkkoja saa ihan kuka tahansa loukata kuinka paljon tahansa, ilman että valtiovalta siihen puuttuu. Se valkoinen kirkko Senaatorillakin on mahtipontinen hirvitys. Tulipas loukattua.

Valittakoon kirkko itse asiassa Italiaan, jos mieli tekee. Valtio jätettäköön ulos. Mieluiten joku hallituksen edustaja voisi kertoa kirkkoherralle, että ei, asia ei todellakaan kuulu meille, emmekä siitä ole kiinnostuneita.

Hiljaista pitelee

Voi olla vääräkin havainto. Olen nimittäin joskus tehnyt sellaisiakin, vaikka luonnollisesti olen pystynyt sittenkin tekemään niistä oikeat johtopäätökset. Ainakin, jos johtopäätösten tuloksia ei tarkastella liian tarkasti suhteessa niiden toimivuuteen. Mutta se minusta ja takasin havaintoihin.

Politiikan blogeissa on hiljaista. Politiikassakin on hiljaista. Näillä asioilla voi olla jotain tekemistä toistensa kanssa, kuvittelisin. En tiedä seuraanko vääriä blogeja enkä ole löytänyt uusia, mutta päivitystahti – omani mukaan lukien – on tuntunut olevan laskussa ja poliittiset sisällöt vähenemässä. Sivulauseessa todettakoon, että vinkkejä hyvin kirjoitetuista ja terävistä poliittisista blogeista otetaan vastaan.

Minulle on kerrottu, että meillä on eurovaalit reilun kolmenkymmenen päivän päästä. Olen sen huomannut siitä, että minulla on ehdokas – palkansaaja Paananen, äänestä – mutta muuten sitä ei ole juurikaan havainnut. Kun eurooppalaista kansaa ei ole, ei voi olla eurooppalaista demokratiaakaan, siten on vaikea saada ihmisiä vaaleista kiinnostumaan. Ja kesällä kiinnostaa kalja, sauna, makkara ja mökki. Vaalit sitten vähän vähemmän. Ehkä panostuksia silti voisi olla enemmän tahi toisin.

Minulle on myös kerrottu, että maailmassa on talouskriisi. Sen kotimaiset ilmentymät on todistettu kotonakin meille tunkeutuneen työttömyyden kanssa. Olen odotellut, että kannattamani poliittinen ideologia iskisi tiukat teesit pöytään ja kertoisi miten tästä tullaan ulos. On isketty – ja kerrottu että hallituksella on eväät hukassa. Kiitos, olen huomannut sen itsekin.

Ehkä en vain seuraa uutisia tarpeeksi huomatakseni sosialidemokraattien esittämiä vaihtoehtoja. Kasvavasta kyynisyydestäni ja ajoittaisesta henkisestä laiskuudestani huolimatta kuvittelisin olevani keskimääräistä enemmän tietoinen politiikan tapahtumista. Siihen nähden, hiljaista pitelee.

Ei tullut vaaliuudistusta

HS tiesi eilen kertoa pari viikkoa sitten tapahtuneesta. Hallitus jatkaa riitelyään siitä, voidaanko suomalaista demokratiaa kehittämää saattamalla vaalilaki ajantasalle.

Asiassa ei taida olla kuin kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on RKP ja toinen vihreät. Rkp vastustaa esitettyä äänikynnystä – loistava ehdotus! – vain ja ainoastaan siksi, että se tulee nopeuttamaan puolueen loppua. Vihreät vastustavat uudistuksia siksi, että pitävät demokratiasta puhumistaan yksinoikeutenaan.

Suuria periaatteellisia uudistuksia tämä hallitus tuskin siis asiassa saa aikaan. Tosin mikään hallitus tuskin niitä saisi, jos pitäisi välttämättömänä, että rkp pysyy hallituksessa. Sille äänikynnys on poliittisen elämän ja kuoleman kysymys, eikä sillä ole asiassa muuta kuin hävittävää. Siksi puolueella ei ole mitään intressiä esitystä hyväksyä, vaan mieluummin tulla poispotkituksi.

Veikkaanpa, että ei tullut minkäänlaista vaaliuudistusta tällä hallituskaudella.