Taas neuvotellaan valtakunnassa työehtosopimuksia. Työ alkaa olla kiivastikin käynnissä ainakin tällä julkisella puolella, mitä sattuneesta syystä seuraan tiiviimmin.
Perusongelman voi tiivistää aika helposti. Lisää liksaa pitäisi saada yli kolme prosenttia, jotta inflaatio ja muut hinnakorotukset eivät syö ostovoimaa. Tätä ammattiyhdistysliike haluaa.
Toisaalta meillä on kustannuspaineet, joiden mukaan korotuksia ei pitäisi ottaa. Todetaan, että raha ei riitä ihmisten palkkaamiseen, jos korotuksia tehdään. Mieluiten ei siis korotuksia yhtään tai ei juuri ollenkaan. Tätä työnantaja haluaa.
Eikö vähintäänkin kuitenkin ihmisten ostovoima pidä turvata? Jo ensinnäkin inhimillisestä näkökulmasta: että raha riittää elämiseen. Ja toisekseen taloudellisesta: jos ostovoima laskee, niin yleinen taloudellinen toiminta hidastuu.
Ei vaihtoehtoja: lisää liksaa!
