Keskustan puoluesihteeri Lankian nk. paimenkirjeestä on noussut pieni myrsky kuntauudistuksen isossa lasissa. Maalaisliitto voi yrittää väistellä iskuja minkä ehtii, mutta tosiasia, jonka kirje paljasti tai pikemminkin alleviivasi, on se, että kuntauudistuksessa alkaa (enää) olla kyse vain valtapolitiikasta.
Rakenteelliset uudistukset ja palveluiden kohdentaminen ovat toki edelleen virallisia perusteita, sille miksi prosessi on olemassa. Ja ilman näitä syitä ei nyt oltaisi uudistuksen tässä vaiheessa. Uudistus on nyt varmaa ja kyse on suunnan hakemisesta.
Maalaisliitto ei ole yksin syyllinen tällä kertaa. Myös demarit ovat sortumassa uudistuksen tarkasteluun pelkästään valtapolitiikan kautta. Jos kina jatkuu näin, saattaa tulos olla hyväkin, mutta se rakennetaan lähtökohtaisesti sen kautta, että kumpikaan suurista kuntapuolueista ei häviä siinä valtapoliittisesti. Ei tervein mahdollinen asetelma. Kyllä homman nimen pitäisi olla se, että kannatus hankitaan vaaleissa aina rakenteista riippumatta.
Tulevan kuntauudistuksen mallin voisi siis hahmotella laskemalla esitetyistä malleista niiden vaikutukset sekä demareiden että kepun kunnallisiin luottamuspaikkoihin ja ottaa niistä sellaiset palat, joilla vaikutus on vähäinen ja tasaisesti molempiin vaikuttava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti