sunnuntai, marraskuuta 24, 2013

Puskutraktorille töitä (52 kuvaa Korsosta)

Kaksi viikkoa on jäänyt väliin ilman kuvapostauksia. Muut harrasteet ajoivat ohi. Taidan tehdä niin, että joillakin tulevilla viikoilla tulee sitten tuplapostauksia, niin vuoden aikaikkuna pysyy paikallaan.

Korson keskusta on kehittämisen tarpeessa. Siellä on paljon hyvää ja hienoja yrityksiä, mutta kokonaisuutena se on päässyt - päästetty - rapistumaan ja ränsistymään. Näkee, että Vantaa on laittanut kehitysinvestointinsa muutamaan kohteeseen ja antanut muiden olla.

Kuva 6/52. Korson keskustaan jää tyhjää tilaa, kun alueen kehittäminen odottaa päätöksiä.

Ongelma on myös siinä, että maanomistus on hajaantunut eri puolille. On vaikea tehdä kehitystyötä, kun maanomistajia on paljon ja nämä eivät ilmeisesti ole yhtä mieltä asioista. Tähän minulla on vain yksi kommentti: pakkolunastus. Nyt.



sunnuntai, marraskuuta 03, 2013

Posti on sivistystä (52 kuvaa Korsosta)

Olen vahvasti sitämieltä, että postilaitos on sivistyksen keskeisiä merkkejä. Se, että on järjestelmä, joka toimittaa viestit ja paketit perille, on loistava juttu. Se, onko nykyisenkaltainen, valtion kokonaan omistama, mutta yrityksen kaltaisesti haihatteleva laitos, hyvä juttu, on ihan toinen kysymys. Hyvä, että on edes se.

Kuva 5/52. Mikkolan Shell, jossa toimii paikallinen Postin palvelupiste.
Harvinaista kyllä, edusta on tyhjä ihmisistä.
Korsossa on kaksi postin palvelupistettä. Mikkolan Shellillä ja Korson K-kaupalla. Uudelta S-marketilta löytyy lisäksi mainio keksintö eli pakettiautomaatti. Ja sitten, Itella  hoi! Shell on auki 24/7, mutta menepä käymään postia hakemassa kello 21 jälkeen, niin vastaus on "ei Postin koneet ole enää auki". Mikseivät, aika hölmöä?

Posti on sivistystä. Ja Korsossakin siis sitä on.

sunnuntai, lokakuuta 27, 2013

Kirjan LUMO (52 kuvaa Korsosta)

Pahasti näyttää siltä, että muuta blogimerkinnät eivät ota syntyäkseen. Mutta aloitettu Korso-sarja jatkaa, tottakai. Koska on luvattu ja koska on päätetty. Sitä paitsi tämä on hauskaa - ja mielenkiintoista.

Olen pohtinut, että miten käsitellä Lumon monitoimikeskus. Riittääkö siihen yksi kuva, miten tätä monipuolista rakennusta voi kuvata? Samoissa tiloissa toimii kirjasto, liikuntatilat, lukio, ravintola, yhteispalvelupiste, nuorisopalvelut ja tilat ovat vielä vuokrattavissa. Toiminnan keskus - ja viimeinen uudistus, jota Korsoon tehty.
Kuva 4/52. Kirjan lumo Lumon kirjastossa

Voi olla, että yksi kuva ei riitä, mutta lopulta tämä oli selvä. Minulle Lumo on ennenkaikkea kirjasto, siellä käyn eniten. Kirjan lumo on valtava ja Korsossa sen huutoon vastaa, niin, Lumo. Kirjasto laitoksena edustaa minulle ennen kaikkea sivistystä, vaikka käytänkin sen palveluita nykyisellään eniten viihtymiseen.



sunnuntai, lokakuuta 20, 2013

Lennä, lauta, lennä (52 kuvaa Korsosta)

Uutta kaupunkikulttuuria? Rouheaa urbaania toimintaa? Mene ja tiedä, mutta minusta se, mitä Sokevahallilla tapahtuu on sekä hienoa yritystoimintaa, että sellaista vireyttä, jota Korso tarvitsee. 

Kuva 3/52. Sokevahallin uutta elämää

Entinen Sokeva on saanut uuden elämän ja muutamakin nuorempi sukupolvi on saanut paikasta ihan uuden käsityksen.

lauantaina, lokakuuta 12, 2013

Baarien maa (52 kuvaa Korsosta)

Ai, baariin? Korsossa? No problem! Tai ehkä baarien määrä saattaa olla se problem.

Kaksi yhdestätoista

Jos nimittäin olen oikein laskenut, niin Korson keskustassa on tällä hetkellä 11 baaria/ravintolaa, 9 pizzapaikkaa ja peräti 1 kahvila. Yhdestätoista on 2 "oikeaa" ravintolaa, jotka menevät ruoka edellä.

Pizzapaikkoja löytyy keskusta-alueen ulkopuolelta lisäksi ainakin kolme, Nikinmäestä, Leppäkorvesta ja Kulomäestä. Baareja löytyy ainakin yksi, Mikkolasta. Jos jotain on jäänyt listasta pois, saa kertoa. Hämmästyttävää on ehkä se, että kiinalaista tai yleisaasialaista ruokaa ei Korsossa tarjota.

Oleellinen pointti on kuitenkin se, että tarjonta on varsinkin keskuksessa runsasta, suorastaan ylitsevuotavan sellaista. Tarjonta on tietysti aina jossain suhteessa kysyntään, mutta ei voi välttyä kysymästä onko tuettu sellaista kehitystä, joka olisi mahdollistanut monipuolisempien palvelujen kehittymiseen?

Korso - Baarien maa.


tiistaina, lokakuuta 08, 2013

Miten saada järjestön asiantuntijat innostumaan?

Minulla on ongelma. Käsittääkseni muillakin on sama ongelma. Järjestön asiantuntijat on vaikea saada innostumaan sosiaalisen median hyödyntämisestä. Tilanne on ehkä vielä aavistuksen kimurantimpi kuin yrityksillä. Niissä myynti kannustaa helposti.

Tiedän, pitää tehdä ainakin seuraavat:
- Näytä somen hyödyt, mitä hyötyä siitä on kullekin asiantuntijalle
- Näytä organisaation hyödyt, mitä hyötyä tästä on järjestölle
- Sitouta johto, sen avulla voidaan operoida muiden kanssa
- Somesta pitää tulla osa työtehtäviä ja rutiineja.
- Innosta ja innostu

Ainakin omassa organisaatiossa ollaan siinä vaiheessa, että sosiaalisen median palveluissa ollaan varsin kohtuullisesti läsnä. Seuraavaksi pitäisi ylittää se kynnys, että mukaan saadaan enemmän osallistuvia sisällöntuottajia.

Sisältö ei sinällään ole ongelma, sitä tuotetaan paljon. Haaste on siinä, miten sitä tuottavat ihmiset saadaan aidosti mukaan vuorovaikuttamaan. Ja levittämään sanaa(nsa).

Olen päätynyt siihen, että rimaa ei voi nostaa hirvittävän korkealle. Pitää keskittyä saamaan muutama keskeinen ihminen mukaan ja murehtia laajasta kulttuurista vasta sen jälkeen. Ja ehkä käy niin, että jokainen innostunut levittää uutta virtaa ympärilleen.

Ja toisaalta, jostain pitää löytää järjestössä(kin) ne voimavarat, joilla varmistetaan se, että on joku joka innostuu ja innostaa, tukee ja auttaa.

Miten sinä innosta asiantuntijat toimimaan somessa?

lauantaina, lokakuuta 05, 2013

Suomen suurin omakotialue (52 kuvaa Korsosta)

Tadaa, tättärää ja niin edespäin. Fanfaarit ovat paikallaan. Siis minulta minulle itselleni. Blogissani alkaa uusi sarja: 52 kuvaa Korsosta. Ei ole vaikea arvata mistä on kysymys?

Kuvia tulee 1 per viikko eli lyhellä matematiikallani se tekee yhteensä 52 vuoden aikana. Kuvissa painottuu oma kokemukseni, tietysti. Tuleeko koko Korso esitellyksi? Tuskin. Ainakin osa minun näkökulmaani ehkä.

Korso on yksi niitä kapunginosia Suomessa, jonka suuri osa suomalaisista tietää. Näin ainakin korsolaisena kuvittelen. Kuvittelen myös, että mielikuva Vantaan Korsosta on ihan jotain muuta kuin todellisuus.

Olen kuullut, että Korso on Suomen suurin omakotialue. En tiedä onko tämä fakta, mutta suuri sellainen se on. Asukkaita on lähes 30 000, varsin hyvän kokoisen suomalaisen kaupungin verran siis. Näistä valtaosa pientaloissa.

52 Kuvaa Korsosta 1. Näkymä Nikinmäen osakaupunginosasta.
Kun minä puhun Korsosta, tarkoitain Korson suuraluetta. Näin se täällä käsitetään. Korson suuralue käsittää kuitenkin 9 kaupunginosaa: Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Vuoden aikana tulee vähintään yksi kuva, jokaisesta.

Kun muutin alueelle, en kokenut itseäni korsolaiseksi. Identioidun asuinpaikkaani, en vielä ollut sisältynyt, että kaikki edellisen kappaleen alueet sisältyvät tähän yhteen kokonaisuuteen. Nykyisin olen kyllä jo ylpeä korsolainen.

perjantaina, lokakuuta 04, 2013

Olen palaamassa ellen jopa palannut

Blogi palaa rikospaikalle. Kirjoittamisen tuska on yltynyt, mutta muut kiireet ovat pitäneet sen hiljaisena. Samalla tosin on ollut tuska siitä, että millainen blogi tästä tulee. Mistä minä kirjoitan, mihin minä keskityn.

Olen ostanut sen vokaalin, että blogin pitäisi keskittyä johonkin asiaan. Sellainen kiinnostaa ja kerää lukijoita. Minulla on sanottavaa viestinnästä ja markkinoinnista - etenkin järjestöjen kohdalla. Haluan kommentoida yhteiskuntaa ja politiikkaa. Haluan kertoa asioista kuvin.

Ovatko nämä yhdistettävissä? Mene ja tiedä. Koska tarkoitukseni ei ole kerätä lukijoita väkisin, vaan kirjoittaa siitä, mikä minua kiinnostaa, annan jatkon muokkautua sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu.

tiistaina, maaliskuuta 12, 2013

Somekurssilla

Herätetään blogi henkiin somekurssin johdosta. Minä vedän kurssia. Hyvä syys siis kirjoittaa itse.

Aiheena on sosiaalinen media ja ammattiyhdistysliike. Miten ayliike voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Vinkkejä otetaan vastaan. Oma näkökulma on se, että aytoiminta on viestintää - hyvin pitkälle. Silloin kaikki viestintävälineet pitää olla käytössä