perjantaina, maaliskuuta 09, 2007

Kenen puolesta?

Lähdin poikien kanssa aamupäivällä kaupunkiin. Bussipysäkillä oli vastassa J.Vapaavuoren hymyilevät kasvot. Ensin huvitti, miksi ihmeessä rehellistäkin porvaria umpirehellisempi porvari mainostaa Jakomäessä? Sitten ei enää huvittanut, luin tekstin.

Kaveri ilmoittaa olevansa helsinkiläisten kansanedustaja. Minusta ja minulle kansanedustajien pitää olla suomalaisten kansanedustajia, ei minkään kylän, kaupungin tai muun paikan ihan omia kivoja pikku edunajajia. Eduskuntaa ei saa olla eri alueiden välisten lyhytnäköisten intressien riitelypaikka.

Kaikkien paikkojen edut tulevat turvatuksi, kun kannetaan huolta kokonaisuudesta. Etenkin Helsinki häviää ihan takuuvarmasti, jos teemme politiikkaa siitä lähtökohdasta, että huudamme syvässä uskossa kotikaupunkimme nimeä. Provinssi lyö näpeille ja kovaa ihan samalla sekunnilla.

Tulokset syntyvät yhteistyöstä ja kokonaisuuksien hallinnasta. Sapettaa, että joko ollaan niin tyhmiä, että halutaan edustaa jotain paikkaa tai sitten yritetään pissiä äänestäjiä linssiin kosiskelemalla heidän kotiseuturakkauttaan.

Samalla tavalla muuten sapetti, kun E.Heinäluoma vaalitentissä ilmoitti keskeiseksi unionipolitiikan lähtökohdaksi kansallisten etujen ajamisen. Olen tismalleen erimieltä, yllä olevia perusteluita mukaillen. Valitettavaa mutta totta, ’kansallinen etu’ on Euroopan johtava valtioaate.

Ei kommentteja: