Unelmahöttöä

Jaa. Ei mitään uutta auringon alla. Tuomiojan sangen varomattomat ja epä-älylliset kommentit heti vaalien jälkeen ovat aiheuttaneet sekä varsin niljakkaita reaktioita, että jotain älyllistäkin kritiikiä. Toki Tuomiojan pitäisi muistaa, että hän on kiviä heitellessään siinä kuuluisassa lasikaapissa, vaikka eihän Eki siellä lasikaapissa, mitään kiviä heittelisi - Eki lukisi kirjaa.

Reaktion käytännössä aiheutti yhdistelmä Tuomiojan persoonaa ja vaalitappion tuomaa katkeruutta. Niljakkaimmissa reaktioissa kyse on myös oman egon ja statuksen pönkittämisestä sekä julkisuudenkaipuun täyttämisestä. Saahan sitä keskustella mistä vaan.

Mutta entä se asia. Oliko SDP:n unelmointi höttöä, vai saako politiikassa vielä unelmoida?
Minusta katsoen unelmakampanja kyllä veti SDP:n mopoa metsään, vaikka ei varmaan aiheuttanutkaan itse ulosajoa.

Vantaa demaripomo Markku J. "Asterix" Jääskeläinen kyseli päivän Pravdassa, että eikö politiikassa saa enää unelmoida. Hän muistuttaa - aivan aiheesta - että eräästä Tarjasta tehtiin Linnan emäntä unelmaretoriikalla. Siinä on vain se keskeinen ero, että Tarja oli uskottava ja Jutta ei. Jutan epävarmuus - luonnollinen, suoraan tuleen valinnan jälkeen - näkyi, ja muutti unelmat unelmoinniksi, tavoitteellisen paremman maailman rakentamisen taivaanrannan maalaamiseksi.

SDP:n retoriikka epäonnistui, koska kokoomus puhui työstä ja toimeentulosta demarien unelmointia vastaan. Samaan aikaan taloustilanne synkkeni entisestään. Jos toinen haluaa unelmoida ja toinen antaa toivoa, kumpi kuulosta paremmalta? Jos toinen kerää unelmia ja toinen puhuu työstä, niin kumpi toimii? Osin aavistamaton aikojen muuttuminen, osin huono tilanteenluku: Siinä unelmaretoriikan sudenkuoppa.

Oliko Tuomioja oikeassa? Kyllä, osittain. SDP:n unelmaretoriikka oli höttöä, joka ei toiminut. Olisiko Tuomiojan kannanotto viisas. Ei, älykkään miehen olisi pitänyt nähdä mihin hänen huomionsa keskustelua vie. Muuta - ja mitään älykästä - minulla ei aiheesta ole sanottavana.

Asia ja oleellisempi asia

Ensin asia: Unohtakaa Tehykriisi, unohtakaa vaalirahasotkut, unohtakaa globaali finanssikriisi! Nyt meillä on Papukaijakohu!

Tämä on naurettavaa, juunou N-A-U-R-E-T-T-A-V-A-A. Vilkaiskaa vaikka IS:n tekstiä.

Jokainen vaalilähetyksiä seurannut huomasi Urpilaisen toiston. Kaikista se varmasti oli kummallista ja vähän hassuakin. Kaikki sen varmaan osasivat pistää jännityksen ja kokemattomuuden piikkiin.

Että elkää nyt puoluetoimistolla kehdatko, "korniuden huippu", arvostella tätä. Olihan se kömpelöä esiintymistä - ja hauskaa. YouTube video on hauska vitsi - ja sellaisena sitä pitäisi kohdella. Get real, Saariniemenkatu 6!.

Ja oleellisempi asia: Maalaisliiton puoluehallitus haluaa vaihtaa johtoa. Oleellista tässä on se, että tuuletus alkoi maalaisliitossa heti vaalituloksen selvittyä. Demarileirissä pohditaan katastrofaalisen eduskuvaalituloksen jälkeen vieläkin, että pitäisikö tuulettua. Nyt kuntavaalituloksen jälkeen pitäisi ehkä aloittaa ikkunoiden avaaminen. Oleellista ei ole tässä johdon vaihtuminen tai vaihtaminen, vaan toimintapojen uudistaminen.