Ei se sisältö, mutta muoto

Kunhan se puhutaan oikealla kielellä, niin sisällöstä ja tavoitteista ei niin väliä. Tämä tulee mieleen, kun lukee ministeri Wallinin tuohtumusta siitä, että Pohjoismaiden Nuorten Neuvosto päätti otta (tarvittaessa) työkieleksi englannin.

Itse olin aikanaan aktiivisesti vaikuttamssa siihen, että demarinuorten pohjoismaisessa yhteistyöelimessä (FNSU) ryhdyttiin käyttämään englantia kokouskielenä. Tässähän nyt ei ole mistään minkään kielen vastustamisesta kyse, vaan rationaalisesta käytännöstä. "Yhteispohjoismaisten kielten" puhuminenhan kokouksissa tarkoittaa sitä, että muut puhuvat omaa kieltään ja ymmärtävät toisiaan mitenkuten. Suuri osa suomalaisista puhuu vierasta kieltä (tai käyttää tulkkia).

On se nyt vaan reilumpaa, että käytetään kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Eikä se nyt vaan ole reilua, että toiset puhuvat äidinkieltään ja toiset vierasta kieltä. Englanti nyt vain sattuu olemaan kansainvälisen diplomatian kieli - ja huono englanti maailman puhutuin kieli.

Ja vielä helmi Wallinilta:"Me tiedämme kokemuksesta, että kieltä täytyy käyttää, silloinkin kun se on vähän epämukavaa, jotta se säilyy elävänä yhteiskunnassa" Niin... Miksi ihmeessä jotain kieltä jossain pitää väkisin säilyttää?