Aseman leimaama (52 kuvaa Korsosta)

Rautatie on vahva osa Korsoa. Nekin - onnettomat - jotka eivät ole Korsossa käyneet, saavat mahdollisuuden lähiliikenteessä pysähtyä Korson asemalla ja pidempää matkaa kulkevat katsella ohikiitävää vilahdusta. Ennen juna-aseman tuloa 1889 Korson seutu oli lähes asumatonta erämaata.

Tikkurilan ja Keravan väliin tarvittiin kuitenkin asema ja se päätettiin 1800-luvulla rakentaa tänne. Yksi tarina Korson nimestäkin liittyy tähän. Sen mukaan aseman rakentajat perustivat aseman kohdalle välinevaraston eli korsun, josta nimi olisi juontunut. Virallisesti hyväksytty tarina on kuitenkin eri, liittyen kylien rajoihin ja niiden merkiksi piirrettyyn ristiin.

Kuva 8/52. Asema on elämää, rautatie sivistystä (2.5.2014)

Joka tapauksessa on selvää, että rautatie leimaa Korsoa. Tämä on tyypillisesti rautatiepaikkakunta. Rautatie on edelleen yksi parhaista joukkoliikennevälineistä, jonka toimintaa soisi Suomessakin kehitettävän suuremmalla innolla.

Korso - osa suomalaista rataverkostoa jo vuodesta 1889.

Ei joka kylällä ole (52 kuvaa Korsosta)

Aloitin reippaasti viime syksynsä blogissani sarjan, jossa oli tarkoitus julkaista 52 kuvaa Korsosta. Kuva viikossa tahdilla. Kävi niin, että blogin pito jäi vähemmälle, joten joka viikko ei ole tullut kuvaa. Sarja jatkuu ja 52 kuvaa tulee, mutta enää en lupaa viikkotahdista mitään.

Olen asunut Korson suuralueella nyt seitsemisen vuotta. Siitä huolimatta tänään oli ensimmäinen kerta, kun vierailin Korson keskuspuistossa. Kysymyksessä on alueen henkireikä, viheralue. Täytyy sanoa, että ei jokaisella lähiöllä ole tällaista puistoa, ei edes jokaisella saman kokoisella kaupungilla.

Kuva 7/52. Korson keskuspuisto keväällä (20.4.2014)

En tiedä onko joku alueen siivoustalkoista - mahtavaa että niitä järjestetään - jo ehtinyt alueelle, mutta puistoalue oli yllättävänkin siisti. Penkeissä toki on töhryjä, mutta tältä idiotismilta on valitettavasti vaikea välttyä. Muutama grillikatoskin alueelle sopisi, mutta ehkä ne eivät kauaa käyttökuntoisina säilyisi.

Nyt puistoaluetta ollaan kunnostamassa kaupungin toimesta mm. ruoppaamalla, rantaviivoja siistimällä ja uusimalla rakenteita. Hyvästä kannattaa pitää huolta.

Puskutraktorille töitä (52 kuvaa Korsosta)

Kaksi viikkoa on jäänyt väliin ilman kuvapostauksia. Muut harrasteet ajoivat ohi. Taidan tehdä niin, että joillakin tulevilla viikoilla tulee sitten tuplapostauksia, niin vuoden aikaikkuna pysyy paikallaan.

Korson keskusta on kehittämisen tarpeessa. Siellä on paljon hyvää ja hienoja yrityksiä, mutta kokonaisuutena se on päässyt - päästetty - rapistumaan ja ränsistymään. Näkee, että Vantaa on laittanut kehitysinvestointinsa muutamaan kohteeseen ja antanut muiden olla.

Kuva 6/52. Korson keskustaan jää tyhjää tilaa, kun alueen kehittäminen odottaa päätöksiä.

Ongelma on myös siinä, että maanomistus on hajaantunut eri puolille. On vaikea tehdä kehitystyötä, kun maanomistajia on paljon ja nämä eivät ilmeisesti ole yhtä mieltä asioista. Tähän minulla on vain yksi kommentti: pakkolunastus. Nyt.

Posti on sivistystä (52 kuvaa Korsosta)

Olen vahvasti sitämieltä, että postilaitos on sivistyksen keskeisiä merkkejä. Se, että on järjestelmä, joka toimittaa viestit ja paketit perille, on loistava juttu. Se, onko nykyisenkaltainen, valtion kokonaan omistama, mutta yrityksen kaltaisesti haihatteleva laitos, hyvä juttu, on ihan toinen kysymys. Hyvä, että on edes se.

Kuva 5/52. Mikkolan Shell, jossa toimii paikallinen Postin palvelupiste.
Harvinaista kyllä, edusta on tyhjä ihmisistä.

Korsossa on kaksi postin palvelupistettä. Mikkolan Shellillä ja Korson K-kaupalla. Uudelta S-marketilta löytyy lisäksi mainio keksintö eli pakettiautomaatti. Ja sitten, Itella  hoi! Shell on auki 24/7, mutta menepä käymään postia hakemassa kello 21 jälkeen, niin vastaus on "ei Postin koneet ole enää auki". Mikseivät, aika hölmöä?

Posti on sivistystä. Ja Korsossakin siis sitä on.

Kirjan LUMO (52 kuvaa Korsosta)

Pahasti näyttää siltä, että muuta blogimerkinnät eivät ota syntyäkseen. Mutta aloitettu Korso-sarja jatkaa, tottakai. Koska on luvattu ja koska on päätetty. Sitä paitsi tämä on hauskaa - ja mielenkiintoista.

Olen pohtinut, että miten käsitellä Lumon monitoimikeskus. Riittääkö siihen yksi kuva, miten tätä monipuolista rakennusta voi kuvata? Samoissa tiloissa toimii kirjasto, liikuntatilat, lukio, ravintola, yhteispalvelupiste, nuorisopalvelut ja tilat ovat vielä vuokrattavissa. Toiminnan keskus - ja viimeinen uudistus, jota Korsoon tehty.

Kuva 4/52. Kirjan lumo Lumon kirjastossa

Voi olla, että yksi kuva ei riitä, mutta lopulta tämä oli selvä. Minulle Lumo on ennenkaikkea kirjasto, siellä käyn eniten. Kirjan lumo on valtava ja Korsossa sen huutoon vastaa, niin, Lumo. Kirjasto laitoksena edustaa minulle ennen kaikkea sivistystä, vaikka käytänkin sen palveluita nykyisellään eniten viihtymiseen.

Lennä, lauta, lennä (52 kuvaa Korsosta)

Uutta kaupunkikulttuuria? Rouheaa urbaania toimintaa? Mene ja tiedä, mutta minusta se, mitä Sokevahallilla tapahtuu on sekä hienoa yritystoimintaa, että sellaista vireyttä, jota Korso tarvitsee. 

Kuva 3/52. Sokevahallin uutta elämää

Entinen Sokeva on saanut uuden elämän ja muutamakin nuorempi sukupolvi on saanut paikasta ihan uuden käsityksen.

Baarien maa (52 kuvaa Korsosta)

Ai, baariin? Korsossa? No problem! Tai ehkä baarien määrä saattaa olla se problem.

Kaksi yhdestätoista

Jos nimittäin olen oikein laskenut, niin Korson keskustassa on tällä hetkellä 11 baaria/ravintolaa, 9 pizzapaikkaa ja peräti 1 kahvila. Yhdestätoista on 2 "oikeaa" ravintolaa, jotka menevät ruoka edellä.

Pizzapaikkoja löytyy keskusta-alueen ulkopuolelta lisäksi ainakin kolme, Nikinmäestä, Leppäkorvesta ja Kulomäestä. Baareja löytyy ainakin yksi, Mikkolasta. Jos jotain on jäänyt listasta pois, saa kertoa. Hämmästyttävää on ehkä se, että kiinalaista tai yleisaasialaista ruokaa ei Korsossa tarjota.

Oleellinen pointti on kuitenkin se, että tarjonta on varsinkin keskuksessa runsasta, suorastaan ylitsevuotavan sellaista. Tarjonta on tietysti aina jossain suhteessa kysyntään, mutta ei voi välttyä kysymästä onko tuettu sellaista kehitystä, joka olisi mahdollistanut monipuolisempien palvelujen kehittymiseen?

Korso - Baarien maa.

Suomen suurin omakotialue (52 kuvaa Korsosta)

Tadaa, tättärää ja niin edespäin. Fanfaarit ovat paikallaan. Siis minulta minulle itselleni. Blogissani alkaa uusi sarja: 52 kuvaa Korsosta. Ei ole vaikea arvata mistä on kysymys?

Kuvia tulee 1 per viikko eli lyhellä matematiikallani se tekee yhteensä 52 vuoden aikana. Kuvissa painottuu oma kokemukseni, tietysti. Tuleeko koko Korso esitellyksi? Tuskin. Ainakin osa minun näkökulmaani ehkä.

Korso on yksi niitä kapunginosia Suomessa, jonka suuri osa suomalaisista tietää. Näin ainakin korsolaisena kuvittelen. Kuvittelen myös, että mielikuva Vantaan Korsosta on ihan jotain muuta kuin todellisuus.

Olen kuullut, että Korso on Suomen suurin omakotialue. En tiedä onko tämä fakta, mutta suuri sellainen se on. Asukkaita on lähes 30 000, varsin hyvän kokoisen suomalaisen kaupungin verran siis. Näistä valtaosa pientaloissa.

52 Kuvaa Korsosta 1. Näkymä Nikinmäen osakaupunginosasta.

Kun minä puhun Korsosta, tarkoitain Korson suuraluetta. Näin se täällä käsitetään. Korson suuralue käsittää kuitenkin 9 kaupunginosaa: Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Vuoden aikana tulee vähintään yksi kuva, jokaisesta.

Kun muutin alueelle, en kokenut itseäni korsolaiseksi. Identioidun asuinpaikkaani, en vielä ollut sisältynyt, että kaikki edellisen kappaleen alueet sisältyvät tähän yhteen kokonaisuuteen. Nykyisin olen kyllä jo ylpeä korsolainen.