Pieni uutinen tämän rap artisti iso-isokirjain mielipiteestä siitä, että hänen mielipiteensä johti hänen vapautensa rajoittamiseen (vangitsemiseen), sai minut pohtimaan moraalia. Filosofisia ajatuksia pitkästä aikaa, ainakin täällä blogissa.
Perusajatus tuntuu aika simppeliltä. Mielipiteen vapauden kuvittelisi olevan yksi perustavinta laatua olevia arvoja – ja loukkaamaton. Eli kun joku kieltäytyy asevelvollisuuden suorittamisesta, missään muodossa, loukkaa valtio hänen mielipiteen vapauttaan sulkemalla hänet tämän mielipiteen vuoksi vankilaan.
Ja toisaalta, yhteiskunnalla – jonka ilmentymä valtio on – on oikeus odottaa joidenkin velvoitteiden täyttämistä vastineeksi yhteiskunnan jäsenyyden tarjoamista asioista. Eli mielipiteen vapaus ja yhteiskunnan jäsenyyden luoma velvollisuus menevät ristiin. Yhteiskunnan jäsenyydestähän voisi kieltäytyä hakeutumalla toisen yhteiskunnan jäseneksi. Pysymällä sen yhteiskunnan jäsenenä, missä tätä velvollisuutta (asevelvollisuus) pidetään yllä, hyväksyy sen velvollisuuden osana yhteiskuntaan kuulumista.
Ja tappamisesta kieltäytyminenhän (vahva moraalinen argumentti) ei enää ole riittävä peruste hylätä asevelvollisuus. Siviilipalvelusimmeisillä ei enää ole tekemistä sodan kanssa, kun heitä ei edes sotatilassa laiteta (virallisesti….) miinanpolkijoiksi pikakoulutuksella.
Poliittisesti olisin koska tahansa sitä mieltä, että aseistakieltäytyjien vangitseminen ei ole hyväksyttävää. Johtaako edellinen ajatuskulku nyt sitten siihen, että olen filosofisesti eri mieltä – ja joudun näin ollen vaihtamaan mielipidettäni? Onneksi ei.
Vasta-argumentti 1: Vaikka mielipiteen vapaus ja velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan menevät ristiin niin, että velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan on filosofisesti vahvemmilla, se ei ole hyväksyttävä syy rangaista ihmistä mielipiteestään henkilökohtaisen vapauden menettämisellä. Rangaistus suhteessa mielipiteen vapauden arvoon, on aivan liian suuri.
Vasta-argumentti 2: Koko suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä sotii tasa-arvoa vastaan sen koskiessa (pakollisena) vain toista sukupuolta. Ja koska se räikeästi loukkaa tärkeää tasa-arvon periaatetta, on se järjestelmä, jota ei tarvitse yhteiskunnan jäsenenä kunnioittaa. Näin ollen mielipiteen vapaus palaa vertailussa suvereeniin ykkösasemaan.
2 kommenttia:
Minun on hankala nähdä aseistakieltäytymisestä johtuvaa vankeusrangaistusta mielipidevankeutena. Se ei johdu siitä, että vastustaa aseita (eli itse mielipiteestä), vaan siitä, että kieltäytyy tottelemasta valtiota. Henkilöä ei siis vangita, jos hän vastustaa aseita, mutta menee silti armeijaan esimerkiksi sosiaalisesta painostuksesta tai koska pitää vankilaa vielä huonompana vaihtoehtona.
Asevelvollisuuden suurin ongelma sen sijaan on, että se on orjuutta eli pakkotyötä. Minusta sellaista ei enää tulisi missään tapauksessa sallia Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa. Ihmettelen myös, miksi tätä näkökantaa ei ikinä tuoda esiin julkisessa keskustelussa.
Mutta toisaalta se, että kieltäytyy tottelemasta valtiota perustuu johonkin mielipiteeseen oli se sitten suhde aseisiin tai valtioon. Tuskin sinne linnaan muuten menisi. Eli siinä valtionvastaisuudessakin on se mielipide takana.
Tuota orjuusargumenttia mun on vähän vaikea niellä. Asevelvollisuudesta voi kuitenkin saada vapautuksen, voi valita mitä tekee, pääsee lomille ja niin edelleen. On oikeusturva ja valitusoikeus... Riippuu tietysti varmaan miten orjuuden määrittelet, mutta aika lievä määritelmä taitaa olla kyseessä, jos asevelvollisuus sen täyttää?
Lähetä kommentti